Instituutti kumoaa luomuketjun luulopuheita
MIKKELI (MT)
Luonnonmukaisesta tuotannosta tarvitaan tieteellistä tutkimusta, jotta ihmiset päättäjistä kuluttajiin perustavat käsityksensä luomusta oikeaan tietoon, sanoo Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen.
Sinnikkäisiin luuloihin kuuluu esimerkiksi, että luomutilat olisivat tavanomaisia pienempiä. Tutkimus osoittaa päinvastaista.
Luomuinstituutin tärkein tehtävä on tutkimus, joka on monitieteistä ja elinkeinolähtöistä, Siiskonen selittää. Hän muistuttaa, ettei tutkimus auta, jos tuloksia ei saada vietyä käytäntöön.
”Tutkimuksen pitää aina palvella elinkeinoa ja yhteiskuntaa.”
Luomuinstituutin iskulause on älä usko luulopuheisiin.
Töitä tehdään, jotta tutkimustieto päätyisi luomuketjun hyötykäyttöön.
Tietoa kootaan ja jaetaan muun muassa instituutin luomu.fi-verkkosivuilla. Joka toinen tiistai instituutti järjestää tutkittua tietoa luomusta -tilaisuuksia, jonne kaikki ovat tervetulleita.
Suunnitteilla on muodostaa Etelä-Savoon verkosto luomutiloista, joilla tutkijat voisivat tehdä tutkimuksiaan.
Kovin suurta rahallista korvausta tutkimustiloille ei ole mahdollista maksaa, mutta ne saisivat käyttöönsä tietoa, joka on tilan oloissa testattua, Siiskonen kertoo.
Toiveena on, että osa tiloista haluaisi esitellä toimintaansa kuluttajille ja muille tuottajille. ”On tutkittu juttu, että viljelijä uskoo parhaiten toista viljelijää.”
Kuluttajat ovat kiinnostuneita luomusta ja haluavat ostaa luomutuotteita, mutta Suomesta puuttuvat Siiskosen mielestä jämäkät poliittiset päätökset sekä tuottajien ja jalostavan teollisuuden herääminen luomun mahdollisuuksiin.
Tästä markkinoita hiertävästä tilanteesta Siiskonen käyttää termiä luomujähmeys. Sen sulattamisessa tutkimus voisi auttaa.
Suomen peltopinta-alasta luomua on noin kahdeksan prosenttia, mutta sen osuus vähittäistuotteiden markkinoilla on vain vajaa kaksi prosenttia.
”Luomuraaka-aineen hävikki, ja miten keskittynyt kauppa ja jakelu siihen vaikuttavat”, Siiskonen mainitsee esimerkin aiheessa, johon tutkimuksen pitäisi tarttua.
Ensin voitaisiin selvittää, miten luomuketju toimii esimerkiksi Tanskassa. Siellä luomutuotannon ja -tuotteiden suhde on Suomea paremmin tasapainossa.
Luomuraaka-aineen hävikki on ongelma koko yhteiskunnan kannalta, Siiskonen selittää ja ottaa esimerkiksi juuston.
Tavallisista kaupoista löytyy hädin tuskin yksi kotimainen luomujuusto, vaikka luonnonmukaisesti maitoa niin paljon, että siitä riittäisi juustoloille.
Koska kotimaista tarjontaa ei ole ja kuluttajat haluavat vaihtoehtoja, luomujuustoja tuodaan yhä enemmän ulkomailta. Näin elintarvikeviennin alijäämä kasvaa entisestään.
Luomua jalostava teollisuus tarvitsee tutkittua tietoa esimerkiksi siitä, mitä vaihtoehtoja lisäaineille on, kertoo tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen, joka työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä.
Eräs vastauksia kaipaava aihe on, löytyykö antibioottien käytölle vaihtoehtoja, Tikkanen-Kaukanen kertoo.
”Myös luomun terveysvaikutuksista tarvitaan ehdottomasti lisää tietoa.”
MAIJA ALA-SIURUA
Tutkimuksen pitää aina
palvella elinkeinoa ja yhteiskuntaa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
