Kostea sää hyydyttää puinteja päivä päivältä pahemmin

Kangasalan Tohkalan kylässä emolehmätilaa isännöivä Hannu Karppila on käyttänyt viime päivien lyhyet puinnin mahdollistavat tunnit tarkkaan hyväksi. Puitavaa riittää silti edelleen. 

Pahoin lakoontunutta kauraa ylihärmäläisellä pellolla torstaina iltapäivällä. 

Viljan puinneissa eletään kuilun partaalla. Sääennusteet lupaavat viikonlopuksi tyydyttäviä puintisäitä koko maahan. Sen jälkeen säätyyppi muuttuu syksyisen kosteaksi.

Ilmatieteen laitoksen, Forecan ja Norjan Ilmatieteen laitoksen ennusteet eivät juuri eroa toisistaan seuraavien kymmenen päivän aikana. Torstain aikana ennusteita muutettiin sateiseen suuntaan.

Mikäli sääennusteet toteutuvat, puinteihin tulee ainakin viikon tauko koko maassa. Maanantai voi olla vielä puintipäivä, mutta siitä eteenpäin näyttää sateiselta.

Sateiden takia ilman suhteellinen kosteus on niin korkea, etteivät puinnit ehkä etene, vaikka sateissa olisi taukoja. Aurinkoisia päiviä ei ennusteissa näy.

Sadealue saapuu torstain puolenpäivän ennusteiden perusteella maan eteläosiin maanantaina iltapäivällä, ja iltaan mennessä sateet yltävät kutakuinkin koko maahan.

Alkuviikon sademäärä saattaa nousta 30–40 milliin maan lounaisosassa. Muuallekin povataan yli kymmenen millin sateita. Se kastelee etenkin lakoviljat niin, että korjuu on sen jälkeen epävarmaa varsinkin, kun loppuviikoksi povataan lisää sateita.

Yli viikon kestäneen poudan ansiosta puinnit ovat edenneet rivakasti ympäri maata, ja reilusti yli puolet sadosta on saatu talteen. Vilja-alan yhteistyöryhmän mukaan puoliväli ohitettiin viikonloppuna.

Pisimmällä ollaan Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, mutta muualla tilanne on huonompi. MT:n toimituksen torstaina tekemän soittokierroksen mukaan monin paikoin puinneissa ollaan vielä selvästi puolivälin heikommalla puolella.

Etelä-Pohjanmaalla puinneista on tehtynä noin 45 prosenttia, kertoo Pro Agria Etelä-Pohjanmaan palvelupäällikkö Henri Honkala.

Loppuviikoksi luvattu pouta ja hieman aiempia päiviä tuulisempi sää luovat kuitenkin tällä hetkellä toivoa siitä, että osuus nousisi tämän viikon aikana yli puolenvälin.

Selvästi alle puolet on puituna myös Pirkanmaalla, kertoo toiminnanjohtaja Visa Merikoski MTK-Pirkanmaasta.

Vielä huonompi tilanne on Etelä-Savossa.

Toiminnanjohtaja Vesa Kallio MTK-Etelä-Savosta kertoo, että suuressa osassa Etelä-­Savoa ei ole juuri ollut kunnollisia puintikelejä. Tilasta ja alueesta riippuen puituna on 10–50 prosenttia peltopinta-alasta.

Etelä-Pohjanmaallakin vaihtelua on paljon alueiden välillä. Seinäjoelta rannikon suuntaan mentäessä puitua on enemmän kuin Seinäjoen itä- ja pohjoispuolella. On myös tiloja, joilla puinteja ei ole päästy edes aloittamaan, Honkala kertoo.

Etelä-Savossa osa tiloista on päätynyt jo paalaamaan viljaa säilörehuksi tai jopa murskaamaan sen suoraan peltoon.

Korkea ilmankosteus ja sumuiset päivät ovat Honkalan mukaan lyhentäneet puintiajan myös poutapäivinä pahimmillaan vain muutamaan tuntiin.

”Esimerkiksi keskiviikkona sumu ei hälvennyt koko päivänä. Parhainakin päivinä puintiaika jää maksimissaan kuuteen tuntiin.”

Monilla tiloilla vielä lyhyttä puintiaikaakin suurempi ongelma on kuivauskapasiteetti.

”Nykyisillä puimureilla pystytään kyllä puimaan tehokkaasti suuria aloja lyhyessäkin ajassa. Siitä ei vain saada täyttä hyötyä irti siinä vaiheessa, kun kuivausaika on 15–18 tuntia”, Honkala toteaa.

Toisaalta peltojen kantavuus alkaa olla varsinkin märissä paikoissa huono.

”Tämä tietää ongelmia ensi kevääksi erityisesti silloin, kun viljan alle on kylvetty heinänsiemen”, Vesa Kallio muistuttaa.

Puinteja yritetään nyt joka puolella maata runnoa eteenpäin.

Varmaa kuitenkin on, että ainakin jonkinmoinen osuus jää tänä vuonna puimatta.

”Osalla lohkoista sato on jo nyt menetetty tähkäidännän vuoksi. Tällaisten varmuudella menetettyjen lohkojen määrä on kuitenkin vielä hyvin pieni”, Honkala arvioi.

Tähän asti arvio Etelä-Pohjanmaalla puimatta jäävästä alasta on ollut 10–15 prosentissa.

”Jos ensi viikon sadejakso on ennustettua pidempi tai olosuhteet muuten eivät edistä kasvuston kuivumista, tätä arvioita voidaan kyllä joutua nostamaan.”

”Valkuaiskasvien näkymät ovat kaikkein surkeimmat, ne jäävät korjaamatta”, Kallio toteaa.

Kurjat korjuukelit ovat myös karjatilojen ongelma, muistuttavat sekä Merikoski että Kallio. Monilla karjatiloilla käytetään kuivikkeena olkea ja turvetta, eikä olkien puutetta voi korvata turpeella.

”Mistä saadaan riittävästi olkea kuivikkeeksi, kun viljaa jää korjaamatta”, Merikoski pohtii.

Lisäksi turpeen saannissa voi olla ongelmia huonon kesän takia, Kallio arvelee. Märiltä soilta ei todennäköisesti ole saatu nostettua kuivikkeeksi käytettävää turvetta riittävästi.