
Tulipalon syttymiseen kuivurilla kannattaa varautua
Kun tilan kuivuri palaa, vahingot ovat taloudellisesti usein isot. Kuivuripalon sammuttaminen on pelastuslaitoksen näkökulmasta hankalaa. Siksi ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää. Palon syttymiseenkin kannattaa varautua.Kotka
Kymenlaakson pelastuslaitoksen Karhulan paloaseman asemamestari Arto Pirinen yksiköineen tutkailee Olli Marttilan kuivurin uunihuonetta. Kuva: Marja SeppäläElokuun loppupuolella Kotkassa sijaitsevan Virsumäen tilan kuivurin pihaan kaartoi kaksi autollista palomiehiä. Pillit päällä ei onneksi tarvinnut tulla, sillä kyseessä on vuosikellon mukainen viikkokoulutus. Kymenlaakson Pelastuslaitoksen Kotkan yksiköt tutustuivat maatilan elämään ja erityisesti viljankuivaamon rakenteeseen.
”Perehdytyksessä käymme läpi kuivaamon toimintaperiaatteen ja rakenteen. Käymme läpi mahdollisia vaaratilanteita, joita kuivaamolla voi eteen tulla”, pohjustaa tilan isäntä Olli Marttila.
Marttilalle perehdytys sattui sopivaan aikaan. Omat puinnit eivät vielä ole alkaneet. Kun päivystävä palomestari soitti tiedustellen halukkuutta esitellä kuivuria, Marttila lupautui siltä seisomalta. Aihe on tärkeä.
”Tämä liittyy vahvasti tähän vuoteen ja maatilojen varautumiseen. Osalle palomiehistä kuivuri on uusi tuttavuus”, Marttila huomauttaa.
Marttilan kuivurin seinät ovat 50–60-luvulta ja koneisto on ehditty uusia 4–5 kertaa, viimeksi vuonna 2002. Lämmönlähteenä toimii perinteinen öljyuuni.
Hallitusohjelma ja maatalouden investointitukiratkaisut ohjaavat jatkossa yhä enemmän siihen, että kuivurin lämmönlähteitä korvataan biouuneilla, Marttila tietää.
”Palokunnan näkökulmasta se tuo uuden elementin. Vaikka tekniikka ja turvallisuus on kehittynyt, biouuneissa on palon mahdollisuus. Se on teknisesti monimutkaisempi kuin öljyuuni. Kun öljyuunin sammuttaa, liekki sammuu ja jäähtyminen alkaa heti, toisin kuin biouuneissa.”
Yksi mahdollinen palon syttymissyy on lämminilmakanavaan joutuneet viljat. Erityisesti herne ja härkäpapu saattavat pomppia kanavassa kuin pingispallo, Marttila kuvailee.
”Jos uunihuone on fyysisesti alempana kuin kuivauskoneista, saattavat jyvät pomppia ilmakanavaa pitkin kohti uunin lämmönvaihdinta ja hiiltyä siellä. Ilmavirran mukana hiiltyneet jyvät saattavat päätyä takaisin kuivauskoneistoon.”
Ongelmaa pyritään hillitsemään portailla ja viljataskuilla, mutta aina ne eivät auta.
”Ilmakennon puhdistus on erittäin tärkeää. Huolehdittava kohde on lisäksi uunin imuilman aukko. Se on pidettävä puhtaana ja tarkkailtava pakkasöinä sen jäätymistä”, Marttila muistuttaa.
Olli Marttila näyttää valoa. Viljan kytöpalon sammuttaminen puhutti. Suoraan kuivuriin vettä ei voi ajaa, sillä silloin viljamassa jämähtää. Kuva: Marja SeppäläToinen syy voi olla hihnat ja laakerit. Laakerit voivat ylikuumentua esimerkiksi elevaattorissa. Elevaattorin yläpäässä sijaitsevat hihnapyörä ja kiilahihna voivat kuumentuessaan yhdessä viljapölyn kanssa aiheuttaa jopa pölyräjähdyksen.
Virsumäen tilalla kuivuri imuroidaan kauttaaltaan kaksi kertaa vuodessa, millä saadaan vähennettyä pölyräjähdyksen riskiä. Puhdistuksen yhteydessä käydään sähkökaapelit läpi.
”Jyrsijöitä on aina. Jos rotta nakertaa johdon rikki, siinä on sähköpalon riski”, Marttila toteaa.
Oman haasteensa kuivuripalon sammuttamiseen tuo kuivaamon rakenteen lisäksi sen sisällä oleva viljamassa, Karhulan paloaseman asemamestari Arto Pirinen kertoo.
”Pääperiaate on, että vilja ajetaan omia kuljettimia pitkin kuivurista ulos ja kytö sammutetaan ulkona”, hän selittää. Jos sähköt ovat jo menneet pyritään vilja saamaan ulos vaikkapa imuautolla.
Kuivurirakennuksessa saatetaan myös säilyttää esimerkiksi lannoitesäkkejä.
”Palotilanteessa ne eivät pala, mutta yli 200 asteessa ne saattavat aiheuttaa myrkyllisiä kaasuja. Se on työturvallisuusriski paloa sammuttamassa oleville”, Marttila toteaa.
Kuivureihin liittyy palojen lisäksi muita riskejä, joita pelastuslaitos saattaa työssään kohdata.
”Tuttavan kuivurilla oli käynyt niin, että elevaattori oli mennyt jumiin. Kaveri antoi käsillä vauhtia hihnapyörälle ja alakerrassa sähkötaululla toinen kaveri oli painamassa elevaattoria päälle. Siellä oli sitten sormet hihnapyörän välissä”, Marttila sanoo, mutta huomauttaa, että uudet kuivurit ovat hieman käyttäjäystävällisempiä, sillä kiilahihnoja ei juuri ole.
Öljyntorjuntatehtäviin saattaa joutua, jos kuivurilla oleva öljysäiliö on päässyt vuotamaan.
”Tehtävän johtamista helpottaa, kun tietää esimerkiksi alkusammuttimien ja lannoitteiden sijainnin.” Arto Pirinen
Palomiesten perehdyttäminen on herättänyt Marttilaa miettimään varautumista ja turvallisuutta entistä tarkemmin.
”Tässä on viikon aikana tullut puolin ja toisin hyviä kehitysideoita.”
Asemamestari Pirinen toivoisi selkeää karttaa alueesta.
”Tehtävän johtamista helpottaa, kun tietää esimerkiksi alkusammuttimien ja lannoitteiden sijainnin.”
Kyltitys ja ohjeistus kohteeseen olisi paikallaan. Kuivurille ei välttämättä aina ole tarkkaa osoitetta.
”Hyvä ehdotus oli asentaa kuivurin läheisyyteen yhteystietokyltti. Jos joku ulkopuolinen hälyttää paikalle apua, siitä hän osaisi soittaa tilan väelle, joka on perehtynyt kuivurin käyttöön”, Marttila sanoo.
Ulkopuolisia varten merkit ja tarrat alkusammuttimien sijainnista olisivat myös tarpeen, Pirinen muistuttaa.
”Sammuttimia ei koskaan voi olla liikaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








