Sinikielitauti uhkaa Suomen märehtijöitä – tilojen on syytä laatia toimintasuunnitelma rokotuksia varten

Sinikielitaudin iskiessä lammaskatraan tai lehmälauman kokoaminen rokottamista tai verinäytteiden ottamista varten ei käy käden käänteessä.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Eläinten terveys ETT muistuttaa, että sinikielitaudin takia tiloilla olisi syytä olla suunnitelma, miten nautojen tutkiminen, verinäytteenotto sekä rokottaminen toteutetaan sujuvasti ja turvallisesti.

Samoja asioita on syytä miettiä myös lammastiloilla, koska lampaille tauti voi olla erityisen vakava.

Olennainen osa sinikielitaudin torjuntaa on opetella tunnistamaan sen oireet, ETT toteaa verkkosivuillaan. Sinikielitautiin viittaavista oireista on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille.

Sinikielitauti tarttuu niin kesyihin kuin luonnonvaraisiin märehtijöihin.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Sinikielitauti leviää polttiaisten mukana, ja ETT neuvookin vähentämään karjan kosketusta tartuttajiin.

Ilman liikettä navetassa voi lisätä puhaltimilla, mikä vaikeuttaa polttiaisten lentämistä. Karja kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää poissa polttiaisille otollisilta alueilta. Polttiaiset lisääntyvät kosteikoissa ja paikoissa, joissa on seisovaa vettä.

Hyönteiskarkotteilla ei ole osoitettua tehoa taudin torjunnassa, ETT toteaa.

Suomessa sinikielitautia vastaan rokottaminen on ollut mahdollista Ahvenanmaalla 27.6. alkaen.

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen sinikielitaudista vapaaksi jäsenvaltioksi. Tämän ansiosta märehtijöiden ja kamelieläinten tuontia rajoitetaan alueilta, joilla sinikielitautia esiintyy.

Tautivapauden ylläpitämiseksi ja tartunnan varhaiseksi havaitsemiseksi eläinten rokotus sinikielitautia vastaan on Suomessa edelleen kiellettyä muualla kuin Ahvenanmaalla.

Mikäli taudin leviämisen uhka kasvaa, voidaan rokottaminen sallia muuallakin Suomessa. ETT kertoo tarvittaessa antavansa elinkeinon suositukset eläinten rokottamistarpeesta.

Rokotukset saavuttavat tehonsa kuusi viikkoa rokotusohjelman aloituksesta, ETT muistuttaa. Rokottaminen on tiloille vapaaehtoista ja omakustanteista, ja sen tarpeellisuus pitää arvioida tilakohtaisen riskin perusteella.

Rokottamisen on todettu lieventävän taudin oireita ja ehkäisevän tuotantotappioita, mutta rokote ei täysin estä sinikielitaudin tuloa karjaan tai viruksen leviämistä.

Tiineillä eläimillä rokotus voi suojata myös sikiötä: BTV-3-infektio voi johtaa luomisiin tai epämuodostumiin.

Tauti tai rokotus ei ole riski kuluttajalle ja elintarvikkeita voi myydä ja käyttää ilman rajoituksia, maa- ja metsätalousministeriö totesi tiedotteessaan 26. kesäkuuta. Sinikielitauti ei tartu ihmiseen.

Märehtijöinä porotkaan eivät välttämättä ole sinikielitaudilta turvassa.  Kuva: Timo Heikkala

Sinikielitauti on kaikkien märehtijöiden tauti. Se aiheuttaa tuotantotappioita sekä lypsy- että emolehmäkarjoille sekä heikentää eläinten hyvinvointia. Tauti voi olla erityisen vakava lampaille.

Luonnonvaraisista märehtijöistä valkohäntäkauriin tiedetään olevan taudille erityisen herkkä. Metsäkauris ei tiettävästi sairastu tautiin. Hirvien ja porojen sairastuvuudesta ei ole ETT:n mukaan riittävästi tietoa.

Sinikielitautia esiintyy maailmanlaajuisesti ja polttiaiset voivat kulkeutua tuulen mukana satoja kilometrejä. Euroopassa tautia todetaan tyypillisimmin maanosan eteläosissa.

Uusi serotyyppi 3 on levinnyt Pohjois-Euroopassa vuodesta 2023 alkaen ja saavutti Etelä-Ruotsin viime syksynä. Taudin pelätään leviävän Ruotsissa edelleen kesän aikana ja mahdollisesti saapuvan Ahvenanmaalle syksyllä, maa- ja metsätalousministeriö totesi tiedotteessaan 26. kesäkuuta.

Lisää tietoa sinikielitaudista Ruokaviraston ja ETT:n verkkosivuilla.