
Kalvosulkeiset vaihtuivat multaisiin sormiin – tulevat puutarhurit oppivat ammattilaisiksi yrityksen ja erehdyksen kautta
Työ opettaa tekijäänsä -sananlasku on täyttä totta, kun Saaren tarhurit -osuuskunnan jäsenet tarttuvat toimeen Mäntsälässä. Kyseessä on uudenlainen tapa oppia ja opiskella puutarha-alan perustutkintoa ja yrittäjyyttä.Mäntsälä
Tulevat puutarhurit Juuso Lahti ja Anne Raudanpää keräämässä 18. syyskuuta kurpitsoita Keudan Saaren kartanon pellolla. Kuva: Jaana Kankaanpää”Haluan, että opiskelijoista tulee alalle ammattilaisia. Tästä tulee myös opettajalle turvallinen olo”, tiivistää opettaja Jenni Päivähonka käytännönläheisen oppimistavan perusajatuksen. Ajatusta toteutetaan Saaren kartanossa Mäntsälässä, mikä on yksi Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keudan toimipisteistä.
Sen sijaan, että opiskelijat istuisivat luokkahuoneessa seuraten opettajien kalvosulkeisia, he tekevät kaiken itse viljelysuunnitelmasta aina sadon markkinointiin saakka. Matkan varrelle mahtuu monta yritystä ja erehdystä, mutta se on tarkoituskin.
”Tehdään pieniä virheitä ja opitaan niistä nyt, eikä sitten yksin yrittäjänä.”
Oppilaitos tarjoaa turvallisen ympäristön, jonka suojissa opiskelijat voivat yrittää ja kokeilla, Päivähonka selittää. Itseään hän pitää enemmän valmentajana kuin opettajana, joka antaisi valmiita vastauksia.
Oppilaitos tarjoaa turvallisen ympäristön, jonka suojissa opiskelijat voivat yrittää ja kokeilla", kertoo opettaja Jenni Päivähonka Keudasta. Kuva: Jaana KankaanpääPäivähonka on maatalousyrittäjä ja lisäksi hänellä on takanaan pitkä ura Keudan puutarhaopettajana. Viimeiset 12 vuotta hän toimi esimies- ja päällikkötehtävissä, mutta veri veti takaisin käytännön töihin.
Nyt Päivähonka opettaa puutarha-alan perustutkinnon puutarha-alan ammattiaineiden lisäksi yrittäjyyttä.
”Minulle syntyi vahvana ajatus, että jotain pitää tehdä Keudan avomaanviljelyssä eri tavalla ja opiskelijat edellä.”
Ajatus kiteytyi ja puutarhaopinnot aloittaneet aikuisopiskelijat perustivat Päivähongan johdolla Saaren tarhurit -osuuskunnan, joka toimii Keudan Yrittämö-osuuskunnan alla omana yksikkönään. Yrittämö hoitaa Saaren tarhureiden kirjanpidon.
Opiskelijat vastaavat Saaren kartanon avomaan vihannesviljelystä ja -tuotannosta. Osuuskuntaan kuuluu vajaa 20 opiskelijaa. Osa heistä on ollut aktiivisesti mukana läpi koko kasvukauden, osa ollut mukana satunnaisesti.
Opiskelijoiden viljelemiä sipuleita myydään muun muassa Saaren kartanon omassa puutarhamyymälässä. Kuva: Jaana KankaanpääEnsimmäisen kerran tulevat puutarhurit olivat tosi paikan edessä, kun piti laatia viljelysuunnitelma. Oli valittava kasvit, mietittävät kylvömäärät ja pohdittava, mille kasviksille olisi kysyntää.
Viljelysuunnitelma oli varsinainen toiveiden tynnyri. Tarhureilla oli avomaan lisäsi tuotantoa kasvihuoneessa ja kasvatuslaatikoissa. Lisäksi viljeltiin leikkokukkia ja yrttejä. Kasveja oli kaikkiaan yli 60 eri lajit ja lajikkeet yhteenlaskettuna.
”Kokonaisuuden hallinta ei ollut helppoa”, kertovat Juuso Lahti, 34, Hanna Pohjanpalo, 40, ja Iina Rantaniemi 30. Kaikki kolme ovat aktiivisia Saaren tarhureita.
”Tuolloin ajattelimme, että lanttu ja sipuli ovat sellaisia peruskasviksia, että niille löytyy ostajia. Nyt me tukehdumme niihin”, kolmikko nauraa.
Tärkeä oppimisen paikka tuleville puutarhureille: Mitä tehdä sadolle, jolle ei olekaan kysyntää? Opiskelijoiden suunnitelmissa on jatkojalostusta, kuten lanttusipsejä tai kuivattua sipulia.
Kouriintuntuvasti tarhurit ovat saaneet nähdä ja kokea, että parhaankin suunnitelman viimeistään sää laittaa uusiksi.
”Ei ollut maissin vuosi”, kolmikko kertoo kovista tuulista, jotka riepottelivat kasvustoa.
Muitakin yllätyksiä tuli. Jokaisella opiskelijalla oli oma seurantakasvi eli kasvi, jonka perusteella osaamista arvioidaan. Rantaniemellä se oli porkkana.
”Kaikki siemenet eivät itäneet hyvin. Ja maasta nousi räjähtäneitä porkkanoita, syytä pitää nyt miettiä.”
Yllätyksistä otetaan opiksi. Esimerkiksi satomäärät osataan nyt arvioida paremmin. Rantaniemi ottaisi seuraavassa viljelysuunnitelmassa huomioon myös sen, miten leikkokukkien värit ja lajikkeet sopisivat entistä paremmin yhteen.
Kurpitsoidenkin kanssa on mietinnän paikka. Isot yksilöt eivät tahdo mennä kaupaksi.
Markkinointi onkin ollut yksi vaikeimmista asioista, Lahti ja Pohjanpalo kertovat. ”Ostajaehdokas pitää olla mietittynä.”
Rantaniemi tuo esiin, että asiakkaille etukäteen tehty kysely auttaisi miettimään, mitä kannattaisi viljellä.
Lahden mukaan myös hinnoittelu on aiheuttanut päänvaivaa. Hinta ei saa olla asiakkaalle liian korkea, mutta sellainen, että siinä otetaan huomioon riittävästi tuotantokustannuksia.
Saaren tarhureiden satoa on markkinoitu sosiaalisen median kanavissa. Myyntipaikkoina ovat olleet Saaren kartanon puutarhamyymälä ja oppilaitoksen lähellä sijaitseva Kotipiiri Oy. Kasviksia on myyty myös Keudan yksiköiden opiskelijaravintoloihin.
Tuotoista vähennetään tuotantopanokset, tosin opiskelijat saavat käyttää vapaasti esimerkiksi oppilaitoksen koneita ja traktoreita. Voitto jää osuuskunnalle. Kun satokausi on ohi, kukin osuuskunnan jäsen saa rahaa tehtyjen työtuntien perusteella.
Lahti, Pohjanpalo ja Rantaniemi ovat silminnähden tyytyväisiä.
”Vuosi on ollut antoisa mutta myös raskas. Ihan luissa saakka tuntuu”, Lahti sanoo mutta hymyillen.
”Vaikka tästä ei tulisikaan ammattia, tiedot ja taidot yrittäjyydestä tulevat varmasti käyttöön”, kolmikko tiivistää.
”On ollut hienoa nähdä opiskelijoiden into, luottamus ja heittäytyminen”, sanoo puolestaan Päivähonka.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





