Suomalaisilla viljelijöillä on paljon opittavaa kiinalaisilta: "Itsellä pitäisi olla samanlainen draivi kuin siellä – esimerkiksi hedelmiä pystyi tilaamaan ja maksamaan viestipalvelulla"

Heikki Huhtanen on ollut edistämässä Euroopan ja Kiinan maaseutunuorten välisiä suhteita. Kuva: Rami Marjamäki

Kun Kiinan presidentti Xi Jinping ja Euroopan komission Phil Hogan tapasivat Euroopassa, he päättivät perustaa yhteisen kestävän kehityksen vaihto-ohjelman kiinalaisille ja eurooppalaisille nuorille viljelijöille.

Tarkoituksena oli, että viljelijät pääsevät vaihtamaan tietoja ja taitoja keskenään, verkostoitumaan ja kehittämään mahdollista vientiä.

Hanke lähti nopeasti liikkeelle. Vaihto-ohjelman rahoitus järjestyi Kiinan ja EU:n toimesta.

Ohjelmaan haettiin nettihakemuksella. Yli 500 hakemuksen joukosta valittiin 20 eurooppalaista viljelijää laajasti eri puolilta Eurooppaa. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin toukokuussa 2017.

Suomea vaihto-ohjelmassa edusti loimaalainen nuori kasvinviljelijä Heikki Huhtanen.

"Odotin ohjelmalta oman ajatusmaailman räjähtämistä, ennakkoluulojen muuttumista ja havahtumista siihen, missä maailma menee. Lisäksi kiinnosti, mitä hyvää Kiinassa on ja mitä sieltä voi oppia. Median kautta voi saada niin yksipuolisen kuva", Huhtanen kertoo ennakko-odotuksistaan.

Huhtanen osallistui ensimmäiselle retkelle Kiinaan kesäkuussa 2018, jossa pääsi tutustumaan kiinalaiseen maatalouteen, muun muassa Shanghaissa puutarhoihin ja meijereihin.

"Hämmästyttävintä oli kehityksen vauhti. Kiinaan mennessä oli mielikuva, että peltotyöt tehdään härällä, mutta se osoittautui vääräksi", Huhtanen kertoo.

Huhtanen sanoo havainneensa, että Kiinan valtio haluaa nuorta koulutettua väkeä maaseudulle.

"Pienet perhetilat eivät ole kovin tuetussa asemassa. Isoon meininkiin ja yrittäjähenkeen sen sijaan kannustetaan."

Myös Kiinan presidentti Xi on tehnyt linjamuutoksen, jossa maaseutua halutaan tukea ja taistella köyhyyttä vastaan.

"Sosiaaliturvasysteemi määrittyy sen mukaan missä asut ja mitä teet työksesi. Moni on merkattu maanviljelijöiksi. Sillä statuksella saa vuokrattua valtiolta maata 70 vuodeksi. Käytännössä monet tekevät niin, että isompi yritys hoitaa tilan ja itse mennään muualle töihin", Huhtanen selittää.

Kestävän kehityksen näkökulmasta eurooppalaiset olivat vaihto-ohjelman aikana opettajia kiinalaisille.

"Erityisesti elintarvikkeiden jäljitettävyydessä on ongelmia Kiinassa, sillä valvonta ei käytännössä toimi."

Eurooppalainen kestävyysajatus on vasta nouseva trendi Kiinassa. Kiinalainen kestävyys määritellään siten, että ensin pitää ruokkia miljardi ihmistä ja sen pitää olla taloudellisesti kestävää.

Toisaalta kiinalaisilta oli paljon opittavaa.

"Moni havahtui matkalla muutoksen vauhtiin. Itsellä pitäisi olla samanlainen draivi kuin siellä", Huhtanen pohtii.

Kiinalaista vauhtia kuvasti Huhtasen mukaan hyvin suorat markkinointikanavat.

"Viestipalvelu Wechat on kätevä markkinapaikka. Sillä pystyi maksamaan ja tilaamaan vaikkapa hedelmiä kaukaiselta Hainanin saarelta, josta tilaus toimitetaan perille alle 24 tunnissa." Huhtasen mukaan etäisyys on sama kuin että Suomeen tilattaisiin tuotteita Espanjasta.

Huhtanen kertoo, että periaatteessa Wechatin kautta kiinalaiset voisivat tilata vaikkapa suomalaisia tuotteita.

"Kiina tulee kaahaamaan kehityksessä meidän ohi. Siellä mennään käytännössä notechistä hightechiin yhdessä yössä eli periaatteessa härästä robottiin. Päivässä rakennetaan jalkapallokentän kokoinen aurinkopaneelikenttä", Huhtanen luettelee. Hänen mielestään olisikin hyötyä, jos tekisimme Kiinan kanssa enemmän yhteistyötä.

Kiinassa on myös reagoitu nopeasti esimerkiksi ilmaston muuttumiseen.

"Ei siellä juurikaan polttomoottoriskoottereita näkynyt. Kaikki kulkivat sähköskoottereilla. Lisäksi maatilojen mönkijät ja minikuorma-autot olivat sähköisiä. Tuli sellainen olo, että meidänkin pitäisi pistää vauhtia tällaisiin asioihin."

Yhteistyö Kiinan suuntaan on nyt ollut Huhtasen mielessä.

"Maaseutunuorten kanssa olemme olleet yhteydessä Kiinan nuoriin tuottajiin, Jinzhong Young Farmers Federationiin. Se on Kiinassa vastikään perustettu tuottajaorganisaatiopilotti."

Huhtasen mukaan yhteistyö Kiinaan on hidas ja varovainen prosessi.

Potentiaalisia jäseniä nuorten viljelijöiden tuottajaorganisaatioon olisi, sillä Shanxin provinssissa on 9,2 miljoonaa alle 42-vuotiasta viljelijää.

Huhtanen huomasi myös sen, Kiinan lisäksi yhtä tärkeä linkki on yhteys eurooppalaisten viljelijöiden kesken.

"Ei ole tullut ajateltua, että meitä eurooppalaisia yhdistää samanlaiset toimintatavat, ikä, ajatusmallit, tulevaisuudennäkymät ja samat ongelmat."

Intensiivisen Kiinan matkan aikana Huhtanen löysi yhteisiä oivalluksia muiden eurooppalaisten viljelijöiden kanssa. Aktiivinen viestienvaihto on Kiinan lisäksi säilynyt siis myös eurooppalaisiin kollegoihin.