Liisa Koivisto esittelee eläinpakopelin nuorimpia osallistujia eli pieniä tipuja. Kuva: Arto Takalampi
Onko pakopeli tuttu konsepti? Nyt sitä pääsee pelaamaan ihan oikealla maatilalla
Torniolaisen Liisa Koiviston Farm Escape eli maatilapakopeli tarjoaa täysin totutusta poikkeavan pakopelin. Koiviston tavoitteena on laajentaa pakopeliformaattinsa useille maatiloille.Tornio
Pulma on ratkaistu ja lukon koodi selvinnyt. Kun lauma ankkoja ryntää avatusta karsinanovesta käytävälle, meno ja ääni on sen mukaista. Pakohuoneessa eläimet ovat aivan normaalisti karsinoissaan. Kuva: Arto TakalampiLiisa Koiviston Farm Escape -yritystoiminta alkoi omista harrastuksista ja niiden hyödyntämisellä, sillä pakopelien tultua Suomeen ne koukuttivat hänet täysin.
”Oululaisella ystävällä oli pakopeliyritys, ja heitin hänelle, mitä jos lukitsisi pelaajia talliin ja he yrittäisivät paeta sieltä vapauttaen samalla eläimiä niiden normaaleista karsinoistaan. Ystävä kannusti kokeilemaan.”
”Ajatusta tuki, että näin eläimet voisivat tienata osan hoitokuluistaan, ettei koko palkkani menisi eläinten hoitamiseen”, hän naurahtaa.
Eläimet tulivat it-ammattilaisena toimivan Koiviston elämään, kun hän muutti Jyväskylästä miehensä Hannu Koiviston kanssa Tornion Mustajärven kylään heidän hankkimalleen pienelle maatilalle vuonna 2007. Siellä hän alkoi kasvattaa kanoja, lampaita, kaneja, ankkoja ja hevosiakin. Tilan tuotanto on mahdollisimman omavaraista ja luonnonmukaista.
Koivistoa mietitytti, onko pakopelifarmi sivukylällä 30 minuutin päässä Torniosta riittävän vetovoimainen. Hän sanoo olevansa kuitenkin nopea tekemään päätöksiä ja niin koko prosessi olikin varsin lyhyessä ajassa valmis toteutettavaksi vuonna 2017.
Hän hyödynsi viestintä- ja nettiosaamistaan ja sai pakopelilleen laajaa valtakunnallista julkisuutta. Maatilapakopeli tulikin nopeasti hyvin suosituksi ja sitä on tultu sen jälkeen pelaamaan Lappiin eri puolilta Suomea tai Ruotsista.
Maatilapakopeli
Tavallisissa pakopeleissä on päästävä tietyssä ajassa erilaisia tehtäviä ja pulmia ratkomalla tilasta pois. Eläinpakopelissä periaate on sama, mutta pelaajat vapauttavat lukkojen takaa karsinoistaan eläimiä mukaan peliin ja karsinoista on löydettävä uusia vihjeitä tai vaikka avain seuraavien karsinoiden avaamiseen.
Farm Escapen Liisa Koivisto korostaa, että eläimet ovat pelin aikana aivan normaalisti omissa karsinoissaan. Karsinoiden ovet saa muulloin auki, vain pelin aikana ne ovat lukittuna.
”Eläinpakopeliä pelataan eläinten ehdoilla ja pelaajat ovat eläinten vieraina näiden kotona. Tallissa ei siksi saa juosta eikä jahdata eläimiä kulkemalla niiden perässä. Niitä väistetään ja niiden annetaan touhuta omiaan”, hän korostaa.
Farm Escape Torniossa Koivistolla on tarjolla aina yksi peli kerrallaan ja pelit vaihtuvat tietyin väliajoin. Yksi peli kerrallaan on käytännöllistä sekä tilajärjestelyjen että pelinvetäjän työn hallinnan kannalta.
”Pelejä riittää, sillä valmiina on jo yli kymmenen peliä. Paikalliset peliharrastajat tulevat heti pelaamaan, kun ilmoitan pelin vaihtuneen”, hän kuvaakin suosiota.
Päivätyössä käyvälle ja sivutoimiselle yrittäjälle pelien vetäminen yksin olisi liian tiukkaa, siksi Koivisto onkin kouluttanut yritykseensä useita paikallisia pelinvetäjiä. Näin pakopelit pyörivät, vaikka hän itse onkin poissa.
Eläinpakopeliä pelataan eläinten ehdoilla, niiden kotona. Niiden on annettava olla omissa oloissaan eikä niiden perässä saa juosta tai muuten jahdata perässä kulkemalla. Liisa Koivisto julkaisee yrityksen kotisivuilla ja Spotifyssä myös Maalaiselämää-podcastia elämästään maatilalla eläinten kanssa. Kuva: Arto TakalampiFarm Escape on tavaramerkki ja siihen liittyvät toiminnot Koivisto on lisensioinut. Hän tarjoaa formaattia muiden maatilojen käyttöön pienestä vuosimaksusta, ja esimerkiksi Forssassa on samanlainen yhden pelin talli pakohuoneena kuin Torniossakin.
Eläinpakopelin hankkivat tilat saavat käyttöönsä yrityksen palvelut, pelit ja siihen liittyvän koulutuksen, joten valmis toiminta on helppo käynnistää. Koivisto myös auttaa näitä it-alan ammattilaisena viestinnässä ja some-markkinoinnissa kotisivuja myöten.
”Jos jollain on maatilalla ylimääräisiä tiloja, tämä on yksi keino saada ne tuottamaan lisätulonlähteenä”, hän sanoo omasta kokemuksestaan.
Liisa Koivisto seuraa peliä sen aikana kameroista ja antaa tarvittaessa vinkkejä pelaajille. Pelin jälkeen hän menee pelaajien luo ja ojentaa näille eläimiä silitettäväksi. Koiviston sylissä on kääpiökukko nimeltään Rokkikukko. Kuva: Arto TakalampiKun mukana on useampi pakopelifarmi, ne muodostavat yhteisön, jossa pakopelit kiertävät. Pelit menevät Koiviston mukaan tavallaan hukkaan, jos ne ovat käytössä vain kerran yhdellä farmilla. Pakopelissä on kuitenkin kova tekeminen.
”Pelin kierrättäminen vaikkapa 20 maatilalla olisi inspiroivampaa myös tekijälle. Samoin se tarjoaisi pelaajille hienon mahdollisuuden pelata pelit omalla lähifarmilla tai kiertää kaikki farmit pelaamassa.”
Koivisto tekee myös räätälöityjä pakopelejä, jos tila haluaa täysin uniikin pelin. Juhannuksen alla hän esitteli konseptia matkailualan konferenssissa myös eurooppalaisille matkailuyrityksille. Hänen toiveissaan on, että joku toimija Euroopassa ottaisi sen käyttöönsä.
Yksi hänen haaveistaan on myös saada kustantaja parhaillaan työn alla olevalle Farm Escape -kirjalle. Siihen tulee tarinoita eläinpakopeleistä, tapahtumista vuosien varrelta sekä esitellään tilan elämäntapaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
