Suomi tarvitsee lisää keritsijöitä

Laitumen vehreä nurmi odottaa laiduntajaansa. Kuva: Pekka Fali

Lampaiden kerintä aiheuttaa monella tilalla nyt tavallista enemmän päänvaivaa, ja moni ennen kerinnän ulkoistanut on joutunut itse tarttumaan kerintäkoneeseen.

Keritsijöitä on saatavilla vähemmän, koska osa harvoista Suomessa toimivista tai keikkailevista ammattilaisista on vähentänyt töitä tai sairastellut.

Merkkejä tästä oli jo edellisenä keväänä, ja tänä keväänä yhä useampi tila on kysellyt apua keritsijän löytämiseen, lammastalouden asiantuntija Kaie Ahlskog Pro Agria Etelä-Suomesta kertoo.

Kerintäruuhkaa lisää myös lammastilojen lukumäärän kasvu sekä uusi hyvinvointituki, jossa ehtona on kerintä kahdesti vuodessa.

Siikajoen Paavolassa uuhet katsovat hartaina lampolasta laitumelle. Ruoho on selvästi vihreämpää aidan toisella puolen. Lampaat täytyy kuitenkin keritä ennen kuin ne voi päästää laiduntamaan.

"Kaksi viikkoa sitten luottokeritsijämme ilmoitti, ettei ehkä ehdikään tilallemme", Hakapellon tilan lampuri Henna Äijälä kertoo.

Tilanne on tuskallinen, sillä toista keritsijää ei saa.

"Nurmi kasvaa pian liian pitkäksi. Rehua menee hukkaan."

Lampaat sen sijaan laihtuvat, kun kuumine villoineen ruoka ei tahdo maistua.

Äijälä joutui ostamaan käytetyn kerintäkoneen. Hänen muualla töissä käyvä puolisonsa katsoi Youtube-videoista neuvoja, miten lampaat keritään.

Äijälä itse on vielä kiinni heidän puolivuotiaassa lapsessaan, eikä lomittaja ehtisi auttaa kerinnässä.

Viime torstaina tilan suunnitelmissa oli keritä lampaat tulevana viikonloppuna. Mummu oli kutsuttu hoitamaan lasta ja isäntäpari urakoi lampaat villoistaan.

Hakapellon tila maksaisi mielellään ammattikeritsijälle, sillä ammattilaiselta vajaan sadan uuden katraan kerintään kuluu vain nelisen tuntia.

Keritsijä on perinyt työstä 3–4 euroa eläintä kohti sekä kilometrikorvaukset.

"Meille se on inhottavin, raskain ja aikaa vievin työvaihe", Äijälä toteaa.

Mikäli kerintä kuitenkin alkaa sujua, isäntä olisi mahdollisesti valmis kerimään muidenkin lampaita, hän kertoo.

Äijälä on varma, että alalle mahtuisi useampikin keritsijä.

Ammattimainen lammastalous on kasvava ala, ja ammattilampureilla on itsellään usein keväisin kiire peltotöissä.

"Kukaan ei ole seppä syntyessään. Tänne saa tulla vaikka kokeilemaan", hän rohkaisee.

Lue lisää keskiviikon Maaseudun Tulevaisuudesta.