Viimeiset kylvöt venyivät tänä vuonna ennätysmyöhäisiksi
Suunnitelluista kevätviljojen kylvöistä jäi usealla alueella toteuttamatta 5–15 prosenttia, Pohjois-Karjalassa jopa viidennes.
Toukokuun lopussa Vihdissä näytti tältä. Kylväjillä ei ollut mitään asiaa pellolle. Kuva: Jaana KankaanpääKasvustot ovat tänä vuonna kirjavia, sillä viimeiset kylvöt venyivät sateiden takia ennätysmyöhäisiksi, ProAgria summaa kasvutilannekatsauksessaan. Useimmilla alueilla kevätviljojen ja kevätrypsin kylvöt saatiin päätökseen vasta viime viikolla, Etelä-Savossa ja Kainuussa viljan kylvöt ovat edelleen kesken.
Tiloilla jouduttiin tekemään muutoksia viljelysuunnitelmiin vielä kesäkuussakin.
Kasvustojen kehitys on ProAgrian mukaan Etelä-Suomessa kaksi viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Maan keskiosissa kasvustot ovat muutaman päivän normaalia jäljessä, mutta maan pohjoisosissa ollaan normaalissa aikataulussaan.
Kasvustot ovat hyvin eri kasvuvaiheessa. Ensimmäisenä kylvetyt viljakasvustot ovat ehtineet korrenkasvuvaiheeseen ja tulossa pian tähkälle, viimeisimpänä kylvetyt ovat vasta orastuneet.
Kevätviljojen uusintakylvöjä jouduttiin tekemään lähes jokaisella alueella, Pirkanmaalla jopa 15–20 prosenttia alasta.
Suunnitelluista kevätviljojen kylvöistä jäi usealla alueella toteuttamatta 5–15 prosenttia, Pohjois-Karjalassa jopa viidennes.
Alun perin suunnitellun kevätviljan ja kevätrypsin tilalle kylvettiin lopulta useimmilla tiloilla nurmi, luonnonhoitopelto, riistapelto, vihantavilja ja kesanto.
ProAgrian mukaan kasvustot ovat vaikeuksista huolimatta kunnoltaan tyydyttäviä tai hyviä suurimmassa osassa maata. Varsinais-Suomessa kaikkien kevätviljojen kasvustot ovat kuitenkin vain välttäviä.
Satakunnassa on tavanomaista heikompia ohrakasvustoja. Etelä-Karjalassa ohrakasvustot ovat huonoja.
Edellytykset tyydyttävälle tai hyvälle viljasadolle ovat vielä olemassa lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, jossa viljasadon arvioidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
