Jos Suomen viljasato olisi sata jyvää, ruista niistä olisi vain puoli jyvää

Tuomo Tammisen maatilalla ohran kypsymistä saadaan odotella vielä parisen viikkoa. jyvä tuleentuminen tuleentumisaste 13.8.2013 Raahe. Kuva Pekka Fali. Kuva: Pekka Fali

Suomen sato, siis kuviteltu sata jyvää, jakautuu neljänlaisiin jyviin.

Lähes puolet jyvistä, 48, on ohraa, noin kolmannes eli 30 kauraa ja viidennes eli 22 jyvää vehnää. Vain puolikas jyvä on ruista.

Kaikki jyvät eivät suinkaan pysy Suomi-neidon helmoissa. Lähes kolmannes kauranjyvistä, yhdeksän kappaletta, matkaa merten taakse. Myös seitsemän ohran ja neljä vehnän jyvää tekee saman matkan.

Meren takaa tulee jotain takaisinkin: yksi tai kaksi odotettua rukiin jyvää saapuu.

Sadasta jyvästä 80 käytämme itse. Tulevien vuosien varalle jätetään kahdeksan jyvää siemenviljaksi. Loput 72 kulutetaan viisimiljoonaisen kansan nälän taltuttamiseen.

Suurin osa 72 jyvästä syödään, mutta vain pieni osa suoraan jyvätuotteina. Yksitoista jyvää päätyy pullaan, ruisleipään, kaurapuuroon tai johonkin vehnäseen.

Viisikymmentäkaksi rehuviljan jyvää muuttuu liha- ja maitotuotteiksi ruokapöytiin. Nestemäisenä nautimme seitsemän jyvää.

Entä loput kaksi jyvää? Niiden kohtalo jäi hieman epätarkaksi.

Luvut ovat ennakkotietoa viljataseesta 2013–2014. Sadon kasvattivat 40 458 viljelijää 5 453 798 nälkäiselle suomalaiselle satovuodeksi 2013–2014. Jyviä oli oikeasti yhteensä 99 885 000 000 000.