"Tunnit tuli täyteen" – maitotuotosten ykkönen lopetti huipulle

Per-Ole Mårdin 33 lypsävää tuottivat viime vuonna keskimäärin 14 032 kiloa energiakorjattua maitoa. Kuva: Christoffer Thomasfolk

Lopussa kiitos seisoo. Niin sanotaan ja niin on kirjaimellisesti Per-Ole Mårdin kohdalla. Vuonna 2014 tuli osuustoiminnan ansiomitali, vuonna 2014 ja vuonna 2015 Walter Ehrströmin säätiön kultainen ansiomitali itse maatalousministeri Petteri Orpon kädestä Finlandiatalolla. Keskiviikkona tuli tieto, että Mårdin ja hänen Helena-vaimonsa hoitamat lehmät Pedersören kunnassa Pohjanmaalla ovat Suomen tuottavimpia.

Mårdien 33 lypsävää tuottivat viime vuonna keskimäärin 14 032 kiloa energiakorjattua maitoa. Maidon keskituotos oli 11 849 kiloa per lehmä ja rasvatuotos 626 kiloa.

Harmillisempi juttu on, että maidontuotanto loppui tilalla marraskuussa 2016.

"Tunnit tuli täyteen", Per-Ole Mård sanoo puhelimitse lomareissulta Kuopiosta. Isäntäparilla on ikää, olisi pitänyt laajentaa eikä maidontuotannolle ole jatkajaa näköpiirissä. Navetta on nyt tyhjä.

Karjaa oli nelisenkymmentä, sekä ayrshireä että holsteinia, ja ne päätyivät jatkamaan elämäänsä muualle.

"Saimme myytyä kaikki maatalousyhtymään, vasikatkin. Hyvä niin, ettei tarvinnut lopettaa. Toivottavasti jatko sujuu siellä yhtä hyvin", isäntä miettii.

Millaisia neuvoja Mårdit antoivat jatkajille?

"Ei annettu erityisiä neuvoja, mutta kerrottiin kyllä, kuinka karja on ruokittu. Kaiken a ja o on hyvä säilörehu, ja me huomasimme selvän vaikutuksen myös väkirehulla."

Säilörehussa tärkeää on oikea korjuuaika.

"Emäntä on pitänyt huolen vitamiinien ja kivennäisten saannista. Hän on aina ollut innostunut jalostuksesta, ja lukenut sonnikirjaa kuin Raamattua. Mutta helppoa se ei ole, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä."

Eläimet ovat pääosin peräisin omalta tilalta.

Mårdeilla on ollut parsinavetta, ja vaikka laidunmaata on ollut ympärillä niukasti, ulos on aina pyritty.

"Kaikille on varmasti selvää, että eläimiä pitää kohdella hyvin, jotta ne voivat hyvin. Me kävimme navetassa neljästi päivässä: aamulypsyllä, päivällä katsomassa, iltalypsyllä ja vielä illalla", Per-Ole kertaa.

Mårdit toimittivat maitonsa vuoteen 2015 saakka Milkalle, jonka hallituksessa Per-Ole istui. Milkasta tuli 2005 Valion hankintaosuuskunta ja fuusioitui Maitosuomeen 2015.

Lypsykarjojen paremmuutta voi mitata monella tavalla.

Pro Agriassa päätettiin listata tuotosseurantaan kuuluvien karjojen parhaat, ja kriteeriksi valittiin energiakorjattu maitotuotos. Sitä laskettaessa otetaan huomioon maitomäärä sekä maidon rasva-, valkuais- ja laktoosipitoisuus. Mitä paremmat nämä pitoisuudet ovat, sitä korkeampi on energiakorjattu maitotuotos.

Mårdin lehmät lypsivät viime vuonna keskimäärin 11 849 kiloa, vähemmän kuin monen muun kärkilistalla olevan tilan. Koska pitoisuudet olivat hyvät, energiakorjattu maitotuotos nousi Suomen kärkeen.

Listan kakkosena ovat reisjärveläiset Markku ja Sanna Rajala, kolmosena savonlinnalaiset Ossi ja Heljä Huttunen.

Pro Agrian ensimmäistä kertaa julkaisemalla listalla kerrotaan 500 parhaan tuotosseurantakarjan omistajat ja sijaintikunnat. Lisäksi kerrotaan karjan keskimääräinen maitotuotos, energiakorjattu maitotuotos, karjan koko, rasva- ja valkuaistuotos sekä poistettujen lehmien keskimääräinen elinikäistuotos.

Suomessa on 92 tuotosseurantatilaa, joilla energiakorjattu maitotuotos ylittää 12 000 kilon rajan.

"Näillä tiloilla maidontuotannon osaaminen on huippuluokkaa ja tulokset ovat korkealla myös kansainvälisesti vertailtuna", sanoo johtava asiantuntija Sanna Nokka Pro Agria Keskusten Liitosta.

Osalla kärkipään tiloista poistettujen lehmien elinaikanaan tuottama maitomäärä hipoo 50 000 kiloa.

"Näiden tilojen yrittäjillä on kokonaisuus hallinnassa. Lehmät tuottavat hyvin, ne ovat terveitä ja kestävät pitkään karjassa", toteaa Nokka.

Kaikki 500 parhaan listalla olevat karjat pääsevät yli 11 000 kilon energiakorjattuun maitotuotokseen.

"Meillä on laaja joukko yrittäjiä, joiden tuotanto on kilpailukykyistä tuotoksen osalta tanskalaisiin, ruotsalaisiin ja muihinkin eurooppalaisiin maitoyrityksiin verrattaessa. Oppia voi hakea parhailta kotimaastakin, aina ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan, kun haluaa kehittää toimintaansa", Nokka sanoo.

Pro Agrian tuotosseurannan 500 parhaan maitotilan lista