Tilat joutuvat pitämään ”lihavarastoa”, kun naudanlihan menekki sakkaa

Olli Lankinen ei aio tehdä isoja investointeja tilalla seuraavan viiden vuoden aikana. Äiti Tiina Varho-Lankinen ja isä Tarmo Lankinen ovat hiljalleen jäämässä eläkkeelle, joten työnsarkaa riittää. Kuva: Pasi Leino

Alkuvuonna voimaan tulleet uudet eläintukiehdot viivästyttivät nautojen teurastuksia.

”Tuki muuttui silloin eläinkohtaiseksi, kun se aiemmin maksettiin ruokintapäivien mukaan 20 kuukauteen asti”, kertoo Lankisen tilan yrittäjä Tiina Varho-Lankinen.

Oli taloudellisesti järkevää pitää jo teuraskypsät eläimet karjassa viitepäivään saakka. Viitepäivän jälkeen yli 11 kuukauden ikäinen eläin sai tuen, jos se oli ollut karjassa yli 60 vuorokautta.

Lankisen tilalla, kuten monella muullakin, oli tilaa pitää eläimiä viitepäivän yli. Sen jälkeen alkoi teurasruuhka, jota on syventänyt naudanlihan kulutuksen vähentyminen. Tuottajan näkövinkkelistä näyttää, että keväällä alkanutta teurasruuhkaa puretaan edelleen.

”Keväällä markkinatilanteesta johtuen jouduimme pienentämään teuraaksi lähtevien määrää”, tilan yrittäjä Olli Lankinen kertoo.

Lankisen tilan kaikki naudat teurastetaan HKScanilla. Liha leikataan tytäryhtiö Lihatukku Harri Tamminen Oy:llä ja myydään Tammisen rotukarja-brändin alla.

Tilalla kuivitetaan oljella ja turpeella. Olkea saatiin tänä vuonna hyvin, kun syysviljat päästiin puimaan ennen pahoja sateita. Kuva: Pasi Leino

Lankisen 700 naudan rotukarjatilalla ruuhka näkyy, mutta ei vielä kriittisesti, koska tilat mahdollistavat pienen ”lihavaraston” pitämisen.

"Varsinkaan pienemmillä tiloilla sellaista mahdollisuutta ei välttämättä ole”, Varho-Lankinen huomauttaa.

"Seuraamme tarkasti tilannetta markkinoilla. Kuluttajien ostovoiman säilyminen on menekin kannalta olennaista” Lankinen kertoo.

Teurasruuhka voi syksyn aikana vielä realisoitua ongelmaksi isommilla loppukasvattamoilla ja emolehmätiloilla. Emolehmätilat alkavat vierottaa vasikoitaan loppusyksystä ja niille pitäisi löytyä loppukasvatuspaikka.

Lankinen arvelee, että sonnivasikoille kyllä löytyy loppukasvatuspaikka, mutta hiehojen kanssa tilanne voi olla hankalampi.

Nykyinen teurasruuhka ja naudan biologinen rytmi voivat tosin johtaa siihen, että alkuvuodesta pihvinaudasta voi tulla puolestaan niukkuutta.

"Syyspoikivia emolehmiä pitäisi olla enemmän, jotta tarjonta olisi tasaisempaa”, Varho-Lankinen sanoo.

Biologinen rytmi aiheuttaa myös sen, että loppukasvattamot joutuvat ostamaan ison erän eläimiä syksyllä. Suomalaista nautaketjua voi vielä sekoittaa tukien maksatusaikataulun muutos.

Lankisen tilalla lisäksi lannoitteiden ostot on ajoitettu kesään ja nautojen rehuviljan sekä sokerijuurikasleikkeen syksylle.

”Se on iso potti, kun ostetaan 400 vasikkaa”, Varho-Lankinen toteaa. Tänä vuonna määrä jäänee tosin pienemmäksi, koska teurasruuhkan takia tilaa ei ole liiaksi.

”Korotkin ovat nousseet”, Lankinen muistuttaa.

Olli Lankiselle viljelijän ammatti on kutsumus. ”Ei heti luovuteta, vaikka tulisi ongelmia”, nuori isäntä pohtii. Kuva: Pasi Leino

Tilanteen pitäisi alkutuottajan osalta helpottaa ensi vuonna. Tältä vuodelta maksamatta jääneet tuet maksetaan ensi vuonna ja tukimuutoksesta johtunut välivuosi jää taakse.

Lankisen tilalla pidetään eläinpalkkioiden tukiuudistusta hyvänä asiana.

”Se on selkeä ja normaalina vuonna toimiva systeemi”, Varho-Lankinen miettii. Se tosin vaatii, että koko nautaketju toimii hyvin ja eläimet liikkuvat.

Hyvät ja onnistuneet lopputuotteet ovat Lankisen tilan toiminnan elinehto. Varho-Lankinen peräänkuuluttaakin toimivaa ja asianmukaista tiedotusta lihan ominaisuuksista.

Tilalla loppukasvatetaan pääasiassa charolais-, limousin-, simmental- ja blonde d'Aquitaine -rotuisia nautoja, jotka ostetaan pääasiassa sopimustiloilta sadan kilometrin säteellä. Kuva: Pasi Leino

Lankisen tilalla on selvitty haastavista vuosista markkinoiden ja sääolojen suhteen kohtuullisesti.

Tilalla on nautojen lisäksi broilerituotantoa. Se nopearytmisempänä tuotantona mukautuu markkinoihin niin hyvässä kuin pahassa nopeammin kuin nautapuoli.

Suojattu sähkösopimus ja oma energiantuotanto aurinkopaneeleilla pelasti pahimmalta energiakriisiltä.

Lankisen mukaan nurmisatoa tulee lähes ennätysmäärä tänä vuonna alkukesän kuivuudesta huolimatta.

”Pari vuotta on säilörehun ja olkien kanssa menty tarkalla määrällä. Nyt molemmista on vähän ylimääräistäkin”, Lankinen sanoo.