Luonnonlaidunnuksellapelastetaan katoavia perinneympäristöjä
Nystun tilan lehmät laiduntavat metsälaitumilla. Samalla ne hoitavat metsää syömällä ja tallomalla kasvustoa. Marita Waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoPARAINEN (MT)
”Metsälaidunnuksen voidaan ajatella olevan askel taaksepäin maataloudelle, mutta eläinten hyvinvoinnille ja luonnon monimuotoisuudelle laidunnustapa on selvä askel eteenpäin”, sanoo perinneympäristöjen hoidon asiantuntija, Nystun tilan renki Jukka Tobiasson.
Tobiassonilla on yli kymmenen vuoden kokemus metsälaidunnuksesta.
Metsälaidunnus oli Suomessa suosittua aiemmin, mutta loppui lähes kokonaan 1950-luvulla.
Laitumet kasvavat umpeen, minkä vuoksi luonnon monimuotoisuus köyhtyy. Uusimman uhanalaisuusarvion mukaan Suomen perinneympäristöissä, kuten metsälaitumissa, elää 400 uhanalaista lajia.
Kasvillisuus monipuolistuu ja palautuu jo parin vuoden sisällä laidunnuksen aloittamisesta. Samalla palaavat myös hyönteiset ja linnut.
”Tulokset näkyvät melko nopeasti, kun metsälaidunnus on aloitettu”, kertoo Tobiasson.
”Maiseman ei pidä antaa vain rehottaa, silloin kasvusto köyhtyy.”
WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat käynnistäneet tänä vuonna nelivuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää puustoisten perinneympäristöjen hoitoa Lounais-Suomessa.
WWF arvioi, että metsälaitumien turvaaminen vaatisi nykyisten lisäksi noin kaksinkertaisen määrän kunnostettavia. Nykyisin metsälaitumia on noin 5 000–9 000 hehtaaria.
Hankkeen ainut mallikohde sijaitsee Paraisilla Korppoon Wattkastissa Nystun tilalla.
Tobiasson sanoo, että monet nuoret karjankasvattajat ovat kiinnostuneita metsälaiduntamisesta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on heille tärkeää.
Metsälaidunnus sopii pehmeiden arvojen kannattajille, joille ensisijainen tavoite ei ole taloudellisen hyödyn saaminen.
Tehokkaalle karjankasvatukselle luonnonlaiduntaminen ei ole paras ratkaisu.
Säkyläläinen isäntä Jari Ukkonen kertoo, että metsälaiduntamisen hyödyt tajuaa, kun käyttää käytännön järkeä.
”Miksi laiduntaa sellaisilla laitumilla, josta heinä voidaan korjata? Järkevämpää on laittaa karja laitumille, mistä sitä ei voida kerätä.”
Ukkosten tilalla lehmät ovat olleet jo yhdeksän kesää muiden mailla. Nyt Ukkosten ylämaankarja laiduntaa Turun Ruissalon maisemissa.
Ukkosen toiveena on, että yhä useampi karjankasvattaja kiinnostuisi metsälaiduntamisesta.
”Viljelijöiden pitää kantaa vastuu ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista.”
Tapion metsäasiantuntija Airi Matila sanoo, ettei metsälaidunnus välttämättä sovi kaikille metsänomistajille.
”Metsälaidunnus sopii metsiin, joissa on monipuolista puustoa. Sellaiset metsät eivät sovi välttämättä metsälaitumiksi, joista halutaan ensisijaisesti taloudellista hyötyä.”
”Metsänomistajat, jotka arvostavat kaunista maisemaa, esimerkiksi kesämökkinsä ympärillä, voisivat olla kiinnostuneita metsälaiduntamisesta”, kertoo Matila.
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
