Neljännes EU-kansalaisista nostaisi maataloustukia
BRYSSEL (MT)
Neljännes EU-kansalaisista pitää maatalouden tukia liian alhaisina.
Maanantaina julkistetun eurobarometri-tutkimuksen mukaan eniten tukien nostohalukkuutta on Latviassa, Romaniassa ja Espanjassa, joissa lähes joka toinen kansalainen pitää EU-tukien nykytasoa liian matalana.
45 prosenttia EU-kansalaisista pitää maataloustukien tasoa sopivana ja 13 prosenttia liian korkeana.
Suomalaiset suhtautuvat tukiin hieman kriittisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin.
15 prosenttia suomalaisista pitää tukia liian korkeina, 56 prosenttia sopivina ja 19 prosenttia liian matalina.
Kielteisimmin maataloustukiin suhtaudutaan Tanskassa, Hollannissa ja Ruotsissa.
Kyselyn mukaan 91 prosenttia EU-kansalaisista kannattaa niin sanottua viherryttämistä, eli maataloustukien kytkemistä pakollisiin ympäristönsuojelutoimiin.
Suomessa maatalouden ympäristöehtoja tukee 95 prosenttia kansasta. Vähiten viherryttämisestä innostuvat kroatialaiset, hollantilaiset ja virolaiset.
EU-kansalaiset pitävät maataloutta ja maaseutua yhä tärkeämpänä asiana tulevaisuuden kannalta. Hieman yli puolelle eurooppalaisista maaseutu ja maatalous ovat erittäin tärkeitä asioita tulevaisuudessa.
Tieto tuotteiden alkuperämaasta on tärkeää eurooppalaisille. Hieman yli puolet EU-kansalaisista on valmis maksamaan enemmän maito- ja lihatuotteista, joissa on alkuperämerkintä.
Tietoisuus EU:n maatalouspolitiikasta on lisääntynyt sitten edellisen, vuonna 2009 toteutetun kyselyn.
Nyt 64 prosenttia eurooppalaisista sanoo joskus kuulleensa EU:n maatalouspolitiikasta, kun viisi vuotta sitten capista oli kuullut vain 41 prosenttia EU-kansalaisista.
Suomalaisista 78 prosenttia kertoo joskus kuulleensa EU:n maataloustuista. 11 prosenttia kansasta sanoo tuntevansa capin yksityiskohdat.
Parhaiten EU:n maatalouspolitiikasta ovat perillä liettualaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset.
Briteistä ja italialaisista puolet taas ei ole koskaan kuullutkaan EU:n maataloustuista.
EU-komission tilaaman tutkimuksen on toteutti TNS Opinion. Siihen haastateltiin lähes 28 000 EU-kansalaista viime vuoden marras–joulukuussa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
