Markkinakatsaus: Kiina asettaa vastatulleja amerikkalaisille maataloustuotteille

Tullikiista osui erityisesti soijaan, jonka lähin futuurihinta notkahti yli 10 prosenttia Chicagon hyödykepörssissä tiistaina. Kuva: Satu Lehtonen

Tullikiista Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä sai uutta tuulta purjeisiinsa viime viikolla, kun presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina harkitsevansa 10 prosentin tuontitullien asettamista kiinalaisille tuotteille. Tullien kohteena olevan tuonnin arvo olisi 200 miljardia dollaria eli noin 170 miljardia euroa.

Trump ilmoitti vasta joitakin päiviä aiemmin asettavansa 25 prosentin tullit 50 miljardin tuonnille. Ensimmäiset näistä tulleista astuvat voimaan heinäkuussa.

Kiina on kertonut, että se aikoo vastata samalla mitalla ja määrätä amerikkalaisille tuotteille yhtä suuret tullit. Listalle on päätynyt myös soija, jota Yhdysvallat vei Kiinaan viime vuonna runsaalla 12 miljardilla dollarilla.

Tulliuhkaukset saivat pörssikurssit laskemaan eri puolilla maailmaa. New Yorkin Dow Jones teollisuuden indeksi laski tiistaina 1,2 prosenttia. Maataloustuotteita seuraava Bcom-indeksi laski enemmän, 1,7 prosenttia.

Eniten tullikiista osui soijaan, jonka lähin futuurihinta notkahti kerralla yli 10 prosenttia Chicagon hyödykepörssissä.

Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen YTK:n tutkijat ovat laskeneet ennustettaan syysvehnän keskimääräisestä satotasosta Euroopassa 0,15 tonnilla. Odotettu satotaso on nyt 6,04 tonnia hehtaarilta.

Syysohran ennustetta laskettiin 0,25 tonnilla 5,80 tonniin hehtaarilta, rapsin 0,24 tonnilla 3,05 tonniin hehtaarilta.

Myös maissin ja auringonkukan ennusteita korjattiin alaspäin viime kuusta.

Tärkein syy ennusteiden laskuun on Keski- ja Pohjois-Euroopassa pitkään vallinnut lämmin ja sateeton sää, joka on vaikuttanut syyskylvöisten satokasvien kukintaan ja jyvänmuodostukseen.

Ranskassa tauti- ja tuholaispaine on sen sijaan kasvanut kovien sateiden myötä. Maassa satoi toukokuun kymmenen viimeisen päivän aikana 40 millimetriä enemmän kuin normaalisti, mikä yhdessä keskimääräistä korkeampien lämpötilojen kanssa on luonut ihanteelliset olosuhteet sienitautien leviämiselle.

Tautipaine sai tutkijat laskemaan ennustetta rapsin keskimääräisestä satotasosta Ranskassa 0,15 tonnilla 3,27 tonniin hehtaarilta. Syysvehnän sadon odotetaan tippuvan 0,22 tonnia 7,31 tonniin hehtaarilta.

Muun muassa eurooppalainen viljakaupan yhdistys Coceral, tutkimuslaitos Strategie Grains ja Yhdysvaltojen maatalousministeriö USDA ovat hiljattain laskeneet satoennusteitaan EU:n alueelle.

Tutkijat pitivät ennallaan tai korottivat ennusteitaan Britannian ja Espanjan syysvehnäsadoista suotuisten kasvuolosuhteiden vuoksi.

Viimeisimmät arviot Suomen tämän vuoden viljasadosta liikkuvat 2,5–3,0 miljardin kilon välimaastossa.

Saatava sato olisi tällöin pienin pariinkymmeneen vuoteen ja alittaisi todennäköisesti kulutuksen. Yhtä alhaalla on Luonnonvarakeskus Luken satotilaston perusteella käyty viimeksi vuosina 1998–1999.

Vedenpuute vaivasi viime torstaina yhä monia kuivuudesta kärsineitä alueita. Sateiden myötä ongelmaksi muodostuu sadon laatua heikentävä jälkiversonta, kasvintuotannon johtava asiantuntija Sari Peltonen Pro Agria Keskusten Liitosta kertoo.

Sianlihan tuotanto kotimaassa väheni tammi-toukokuussa seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ilmenee Kantar TNS Agrin liha- ja siipikarjabarometristä. Teuraspaino säilyi viimevuotisella tasolla ollen 90,8 kiloa.

Naudanlihan tuotanto kasvoi yhden prosentin viime vuodesta. Lehmän teuraspaino oli 289 kiloa eli viimevuotisella tasolla. Sonnin teuraspaino nousi seitsemän ja hiehon kuusi kiloa. Painot olivat 358 ja 251 kiloa vastaavasti.

Broilerin tuotanto kasvoi kahdeksan prosenttia viime vuodesta ja kalkkunan yhden prosentin. Broilerin teuraspaino oli lähes sama kuin vuosi sitten eli 1,7 kiloa. Karitsanlihan tuotanto väheni neljä prosenttia.

Lihan kokonaiskulutus oli hieman korkeampi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi seitsemän prosenttia. Sianlihan kulutus väheni kaksi prosenttia. Sekä naudan- että karitsanlihan käyttö kasvoi viime vuodesta, naudan kaksi prosenttia ja karitsan neljä prosenttia.

Kantar TNS Agri arvioi tämänvuotisen kulutuksen pysyvän viime vuoden tasolla, painottuen siipikarjanlihaan.

Maitotuotteiden viimeisimmässä GDT-huutokaupassa Uudessa-Seelannissa hinnat laskivat reilun prosentin.