Hyvä sato ei huononna ympäristönsuojelua
”Ympäristönsuojelulla ei pidä rajoittaa viljelymaan tehokasta käyttöä”, toteaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
”Ympäristönsuojelun taso ei heikkene, vaikka viljelymaan annettaisiin tuottaa hyvää satoa. Maata pitää ajatella resurssina.”
Parhaillaan suunnitellaan uutta ympäristökorvausohjelmaa. Siinä ympäristönsuojelun lähtökohtana pitäisi olla resurssitehokas ruuantuotanto.
”Meidän pitäisi luottaa viljelijään, että hän osaa hoitaa omia peltojaan ympäristöasiat huomioiden.”
”Liialliset rajoitukset vievät pohjan resurssitehokkaalta ruuantuotannolta”, Pietola toteaa.
Viljelijän pitäisi tuottaa mahdollisimman hyviä ja laadukkaita satoja, mutta tiukkojen lannoiterajoituksien vuoksi tämä on vaikeaa. Tähän Pietola haluaa muutosta.
Fosforia on tutkittu Suomessa 1930-luvulta lähtien.
”Vieläkään ei ole saatu tiedepohjaisia tuloksia, joilla voitaisiin perustella kaikkia fosforirajoituksia”, Pietola mainitsee.
Tieteellistä tutkimusaineistoa puuttuu esimerkiksi lannan levityksen vaikutuksista vesistöön, kun liikutaan hyvässä ja korkeassa viljavuusluokassa.
”Viljelijöillä on oikeus vaatia todellista näyttöä vesistövaikutuksista rajoituksien pohjaksi.”
Uusia menetelmiä otetaan koko ajan käyttöön. Peruslähtökohtana on ravinteiden parempi hyödyntäminen.
Hyvänä esimerkkinä Pietola mainitsee 70-luvulta lähtien käytössä olleen sijoituslannoituksen, joka on nykyään teknisesti mahdollista myös lannalla. Lannan hyväksikäyttö paranee sijoittamalla. Samalla vesistökuormituksen riski pienenee.
Eroosion estäminen ja lannan ravinteiden parempi hyödyntäminen ovat Pietolan mukaan asioita, joita pitäisi tehdä vielä paremmin. Uudet keinot eivät kuitenkaan saisi olla tehokkaan maan käytön tiellä. Joustovaraa tulisi löytyä.
”Maata tulisi lannoittaa kasvupotentiaalin mukaisesti. Sato vie ravinteet lopulta pois maasta.”
Pietolan mielestä nykypäivään ei enää kuulu, että maan viljavuuslukuun perustuvaa lannoitusta rajoitetaan vain tietyin fosforiluvuin eikä viljelyteknologiaa huomioiden.
”Rajoitusten sijaan viljelijöitä tulee kannustaa parhaisiin käytäntöihin”, Pietola summaa.
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
