Lukijalta: Suomalaisen maaseudun ränsistyneet ja hylätyt rakennukset luovat vähemmän mairittelevaa Suomi-imagoa

Hylätty rakennus. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Keväällä lumien sulamisen jälkeen maaseutumme eräänlainen ankeus on hehkeimmillään. Suomessa on tuhansittain hylättyjä, käytöstä poistuneita, luhistumaisillaan olevia rakennuksia: taloja, navetoita, latoja, varastoja. Ne antavat turhankin ankean kuvan meistä suomalaisista ja maaseudustamme.

Eri maiden välillä on selkeitä eroja, ja Suomi on Euroopan mittapuussa tässä asiassa siellä apeimmassa päässä. Ruotsista etelään kohti Alppeja, eteläisessä Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä näky on toinen.

Miksi jälkikasvu, perikunnat ja jopa samalla tilalla edelleen asuvat sallivat itselleen tällaisten rakennusrötisköjen olemassa olon? Kyse ei ole purkamisen merkittävästä kustannuserästä vaan omasta tahdosta.

Purkamalla valikoiden, siis ilman rouhimista kaivurilla, purettavan rakennuksen puutavarasta voi olla moneksi: hirsiä, parruja ja lautaa tai vähintään energia-ainesta lämmityskattilaan. Jäteongelmaan ei kannata törmätä.

Valta- ja kantateiden varsilla ränsistyneet, käytöstä poistuneet rakennukset ovat vähemmän mairittelevaa Suomi-imagoa matkalaisille. Kunnat voisivat jopa puuttua näihin tienvarsimonumentteihin sopivasti muistuttamalla. Vastineeksi nämä kiinteistöt pääsevät vähemmillä tiemaksuilla sijaitessaan valtaväylien varsilla.

Juhani Rahkonen