Pakettitaloja varastoon? Lahjatalot ovat ennenkin vaihtaneet maata – Suomeen niitä tuli Ruotsista 75 paikkakunnalle

Ruotsin lahjoittamissa taloissa oli yksi kerros, alle 60 neliötä, kaksi huonetta ja pieni keittiö, loiva harjakatto ja täyskellari. Kuva: Sanne Katainen

Presidenttiehdokas Harry Harkimo ehdotti MT:n vaalipaneelissa marraskuussa, että talousahdingosta ja tyhjistä tilauskirjoista kärsivät rakennusfirmat voisivat alkaa valmistaa valtion johdolla taloja Ukrainan jälleenrakentamiseksi.

Idea ei ollut huono – mutta ei ihan uusikaan. Taloja on nimittäin rahdattu maasta toiseen ennenkin.

Sodan jälkeen Suomi maksoi osan sotakorvauksista Neuvostoliitolle puutaloina. Niitä lähti paljon, ja diktaattori Josif Stalin lahjoitti esivalmistetuista puutaloista 500 eteenpäin Puolaan. Taloista 90 meni sodan tuhoamaan Varsovaan, jonne syntyi niiden myötä sodan jälkeen ensimmäinen uusi asuinalue.

Taloista on jäljellä Suomen suurlähetystön naapurissa, Ujazdowskin puistossa, vielä parisenkymmentä, lähetystö vastaa MT:lle sähköpostitse. Talojen kerrotaan olevan hyvässä maalissa, mutta kaipaavan remonttia.

Varsovan kaupunki on hamunnut vuosikausia tontteja itselleen, mutta asukkaat ja Jazdów-yhdistys ovat taistelleet talojen säilyttämisen puolesta. Muutamissa asutaan edelleen, mutta suurin osa on erilaisten yhdistysten kuten Puola–Suomi-seuran käytössä.

Suomen Neuvostoliittoon toimittamia sotakorvaustaloja päätyi tiettävästi myös Kazakstanin vankileirille parakeiksi.

Suomi lahjoitti puutaloja myös Makedoniaan maata vuonna 1963 kohdanneen suuren maanjäristyksen jälkeen. MT kävi vuonna 2019 paikan päällä ja näki, että moni talo Finska Ulizalla eli Suomi-kadulla lähellä Skopjen keskustaa oli yhä pystyssä.

Sonia Gavrovska kertoi vuonna 2019, että on viihtynyt suomalaistalossa hyvin. Kuva: Eija Mansikkamäki

Talossa numero 43 asunut alkuperäisasukas Sonia Gavrovska kertoi viihtyneensä mukavassa suomalaistalossa hyvin.

Suomi sai puolestaan 2 000 lahjataloa Ruotsista Talvisodan päätyttyä syksyllä 1940. Ruotsissa oli järjestetty välirauhan aikaan eli syksyn 1940 ja kevään 1941 välillä kansalaiskeräys, jonka tuotolla talot tehtiin. Koska valuuttaa ei saanut viedä, ruotsalaiset lahjoittivat taloja.

Lahjatalotoimikunta jakoi talot kotinsa menettäneille kaupunkeihin ja siirtokarjalaisille maaseudulle.

Talot oli suunniteltu Suomessa, mutta elementit tehtiin Ruotsissa. Elementtien mukana Suomeen tulivat piirustukset, ohjeet ja tarvikeluettelot, selviää Sari Minkovitschin kirjoittamasta Tampereen historiasta.

Arkkitehti Lauri Pajamies suunnitteli yksikerroksiset, kaupunkeihin ja taajamiin tarkoitetut 52- ja 58-neliöiset talot, joissa oli kaksi huonetta ja pieni keittiö, loiva harjakatto ja täyskellari.

Jyrkät portat vievät kellariin, jossa ovat pesutilat. Kun pihasaunaa ei tarvittu, tilaa jäi omenapuille ja perunamaalle. Kuva: Sanne Katainen

Kun erillistä talousrakennusta ei tarvittu, talon lisäksi pienelle tontille mahtui myös hedelmäpuita, marjapensaita ja kasvimaa.

Arkkitehdit Urho Orola ja Jalmari Peltonen suunnittelivat maaseudulle puolitoistakerroksisia eli ullakollisia 58- ja 89-neliöisiä taloja, mutta moni tämänkin tyypin talo tehtiin tonttipulan vuoksi kaupunkiin.

Perustukset kaivettiin käsin. Seinät olivat puuelementtejä, runkona pontattu kahden tuuman pystylankku, ulkoseinissä puolentoista tuuman väli, rakennuspahvi ja kutterilastutäyte.

Talot olivat moderneja, sillä niihin saatiin juokseva vesi, sisävessa ja keittiön lieden yhteydessä olevalla kattilalla toimiva keskuslämmitys. Sen laitteisto tuli talon mukana Ruotsista. Lämmitystapa toi joustoa pohjaratkaisuun enemmän kuin suomalaisten rintamamiestalojen uunilämmitys.

Keittiön keskuslämmitysyksikön tilalle on vaihdettu sähkö- ja puuliedet. Kuva: Sanne Katainen

Talojen tehtailu onnistui Ruotsissa, sillä taloteollisuus oli meitä edellä. Nämä ruotsalaistalot, aikansa ensimmäiset Älvärit eli ”Älvsby-talot” olivat Suomessa ensimmäinen varsinainen tyyppitalovaihe, sillä rintamamies- ja asevelitalot tulivat vasta myöhemmin.

Koska luovutetusta Karjalasta vaelsi Suomeen yli 100 000 perhettä, koteja tarvittiin paljon lahjataloja enemmän. Niin syntyi rintamamiestalo eli yhden muurin ympärille rakennettu puolitoistakerroksinen puutalo, joka oli edullinen ja helppo rakentaa.

Suomalainen taloteollisuus alkoi viritä vuonna 1939 järjestetyn pientalojen tyyppipiirustuskilpailun jälkeen.

Välirauhan ja jatkosodan aikana sotilaat ehtivät rakentaa Karjalaan 15 000 hirsistä asevelitaloa.

Ruotsista tulleita lahjataloja päätyi peräti 75 kuntaan ja kaupunkiin Suomessa, eniten Helsinkiin, Lahteen, Poriin, Turkuun, Forssaan, Kuhmoon, Kuopioon, Tampereelle, Mikkeliin ja Ouluun.

Osa taloista varsinkin maalla on kadonnut, mutta kaupungissa niihin on lisätty leveyttä ja korkeutta.

Ruotsalaistalojen alueet on helppo tunnistaa. Kuva: Sanne Katainen

Selvästi tunnistettavia ruotsalaistalojen alueita on muun muassa Helsingin Pirkkolassa, Jyväskylän Kypärämäessä ja Kukkumäessä, Porin Tiilinummessa, Kemissä Syväkankaalla sekä Lahdessa Tapanilassa ja Kivimaalla.

Kivimaan aluetta kutsutaan ystävyyskaupungin mukaan myös Västeråsiksi, ja sitä halkoo Ruotsinkatu. Ruotsinkatu löytyy myös ainakin Riihimäen Petsamosta ja Kuopion Niiralasta ja Ruotsintie Kemistä.

Museovirasto on edellyttänyt yhtenäisen ruotsalaistalojen ympäristöilmeen säilyttämistä Helsingin Pirkkolassa, Turun Kupittaalla, Lahden Tapanilassa, Kuopion Niiralassa ja Raumalla.

Myös Lahden Ruotsinkadulla ulkoasu pitää säilyttää, kertoo myynnissä olevaa taloa esittelevä OP Kodin kiinteistövälittäjä Igor Nironen.

”Joihinkin on tehty lisähuone pihanpuolen kuistista ja alakertaan rakennettu asuintilaa. Tämä on kaikin puolin aika alkuperäinen”, hän sanoo.

Kiinteistövälittäjä Igor Nironen miettii ikkunoiden ikää. Kuva: Sanne Katainen

Ainakin pinnat ovat vanhat, ehkä eristykset ja ulkorakenteetkin, sillä tarkkaa korjaushistoriaa ei ole. Piharakennustakaan ei ole toisin kuin naapureilla.

Talossa on myös alkuperäinen huonejako eli kaksi asuinhuonetta, keittiö ja eteinen sekä jyrkät portaat kellariin, missä on sauna, varastoja ja kesähuone.

Nirosen mukaan ruotsalaistalot ovat kysyttyjä etenkin remontoituina. Hintaa on silloin 160 000–240 000 euroa.

Helsingissä ihmiset oikein odottavat lehtitietojen mukaan talojen vapautumista.

Ei ruotsalaistalo ole varmasti hassumpi paikka kasvaa, sillä itse presidentti Sauli Niinistökin on syntynyt sellaisessa Salossa Kärkänkadulla.