Joukko pohjoisen lampureita haluaisi myydä tilalla teurastettua lihaa kuluttajille – "Kysyntää lähellä tuotetulle lampaalle olisi valtavasti", työryhmän jäsen kertoo

Lammaskatras hoitamassa perinnebiotooppimaisemaa Iijoen varrella Sotkajärven seudulla Pudasjärvellä. Kuva: Kaisa Holmström

Joukko pohjoisessa Suomessa työskenteleviä lampureita yhteistyötahoineen on jo pitkään tavoitellut lakimuutosta, joka mahdollistaisi tarkastamattoman lampaanlihan myynnin tilalta suoraan kuluttajille.

Joukon tavoite on sallia lampaan teurastus sekä lihan leikkaaminen alkutuotantopaikalla silloin, kun alkutuotannon toimija luovuttaa lampaanlihaa kuluttajalle Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevalta alkutuotantopaikalta. Sallittu määrä olisi 2 500 kiloa vuodessa.

Lampurien lisäksi joukkoon kuuluu muun muassa eläinlääkintäviranomaisia, oikeusoppineita ja maakuntajohtaja.

"Ennen kaikkea tämä on lähtenyt kuluttajista, jotka kokevat lähellä tuotetun lampaanlihan hankkimisen vaikeaksi. Kysyntää olisi valtavasti", kertoo Kaisa Holmström, yksi aloitteen taustalla olevista.

Aloitetta perustellaan pitkillä etäisyyksillä ja raskaalla kulurakenteella. Ne aiheuttavat ryhmän mielestä lammastaloudessa alueellista epätasa-arvoa.

Pohjoisessa matka lammastiloilta teurastamolle on pitkä, mitä ei pidetä eläinten kannalta hyvänä. Lisäksi se nostaa lihan hintaa merkittävästi, toteaa pudasjärveläinen Holmström.

Matkaa lähimpään teurastamoon on yli 200 kilometriä.

Ilman lihantarkastusta vähittäismyyntiin voi Suomessa toimittaa rajoitetusti siipikarjan ja tarhatun kanin lihaa sekä luonnonvaraista riistaa ja luonnonvaraisen riistan lihaa.

Lisäksi poronhoitoalueella kuluttaja voi hankkia alkutuotantopaikalla teurastetun poron lihaa ja kuivalihaa suoraan tuottajalta ilman lihantarkastusta.”

Työryhmän mielestä pienimuotoinen lampaanlihan myynti samaan tapaan ei vaarantaisi elintarviketurvallisuutta eikä heikentäisi teurastamojen toimintaedellytyksiä.

"Yrittäjillä olisi iso vastuu. Eläinten hyvinvointi on erittäin tärkeää, eikä kukaan halua menettää mainetta ja toimeentuloa vaarantamalla elintarviketurvallisuutta."

Tilat olisivat valmiita siihen, että lihan käsittelyyn käytettäviä elintarvikehuoneistoja valvottaisiin ja Ruokavirasto hyväksyisi ne. Teurastukset tekisi henkilö, jolla on siihen sopivat taidot. Aloitteen tekijöitä kiinnostaa myös mahdollisuus, että eläinlääkäri tarkastaisi teuraat videoyhteydellä.

"Meillä ei ole mitään salattavaa. Toiminnan pitää olla alusta loppuun päivän valon kestävää, kuten nykyiselläänkin", Holmström sanoo.

Varsinaisen tilateurastamon perustamista ryhmä pitää liian suurena investointina. Kuluja muodostuisi lisäksi siitä, että eläinlääkäri matkustaa paikalle tarkistamaan eläimet elävinä ja kuolleina.

Suurin tarve asetuksen muutokseen on Holmströmin mukaan pienemmillä, 100–150 uuhen lammastiloilla Koillismaalla, Kainuussa ja Ylä-Lapissa.

"Monilla nuorilla olisi kiinnostusta alaan, mutta useita lammastiloja on lopettanut muutaman vuoden sisällä. Se on sääli, sillä lammastaloudessa täällä on paljon mahdollisuuksia esimerkiksi hyvinvointiin ja matkailuun liittyen, mutta lihakin pitäisi saada kuluttajille. Muuten lammastalous hiipuu täällä seudulla kokonaan."

Myös Holmströmillä on tahtoa jatkaa isänsä työtä lampurina, jos toiminnalle saadaan edellytykset.

Aloite toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön (MMM) viime toukokuussa. Siellä kanta asiaan on kielteinen.

Tarkastamattoman lampaanlihan myynnin salliminen edellyttäisi EU-asetuksen muuttamista Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisellä päätöksellä, niin sanotulla yhteispäätösmenettelyllä, mutta komissio on haluton ehdottamaan muutosta ja suhtautuu kielteisesti tarkastamattoman lihan myyntilupaan, toteaa MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio heinäkuussa antamassaan vastauksessa.

Tämän vuoksi MMM ei tule esittämään EU:n komissiolle aloitteen tekijöiden ehdottamaa muutosta. Kansallisella lainsäädännöllä asiaa ei voi muuttaa, koska EU-asetus ei salli tarkastamattoman lampaanlihan myyntiä.

Husu-Kallio muistuttaa, että lampaita ei voi verrata poroihin. Lampaita kasvatetaan kaikissa EU-maissa, poroja vain Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ei ole havainnut poronlihassa biologisia vaaroja toisin kuin lampaanlihassa.

Kansliapäällikkö pitää lisäksi riskinä sitä, että poikkeuslupa voisi lisätä harmaata taloutta. Kaikki kuluttajat eivät välttämättä ymmärtäisi eroa tarkastetun ja tarkastamattoman lihan välillä.

Ruokaviraston mukaan tilalla teurastetun lihan yksityiskäytön ja tarjoamisen tai luovuttamisen rajaa on jouduttu joillekin lampureille selvittämään. Asia on voinut tulla esiin tavanomaisen tarkastuksen yhteydessä, valvontatietojen epäselvyyksien kautta tai ilmiantoina. Kyse on yleensä ollut pienistä määristä.

Suomen lammasyhdistys ei ole ottanut aloitteen nykyiseen versioon kantaa. "Aiempi versio koski koko maata, ja siihen suhtauduimme kielteisesti. Pelkäsimme, että homma lähtisi käsistä kasvukeskusten lähistöllä", Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Petri Leinonen kertoo.