SDP vaatii selvitystä aktiiviviljelystä ja haluaa EU:n huolehtivan Suomen ruokaturvasta
Omavaraisuus ja ruokaturva ovat tärkeä osa puolustusta ja turvallisuutta, sanoo Antti Lindtman.
SDP:n linja on, että palkka tienataan tuotetusta ruoasta ja tuet kohdistetaan niille tiloille, jotka tuottavat ja varmistavat huoltovarmuutta, Antti Lindtman ja Piritta Rantanen sanovat. Kuva: Seppo Pentti, Jukka-Pekka Flander / SDP, Petteri KivimäkiOppositiopuolue SDP on keikkunut kannatusmittausten kärjessä tai ainakin kärjen tuntumassa kesästä 2023 eli nykyisen hallituksen muodostamisesta lähtien. Jos kannatus ja puheenjohtaja kestävät huhtikuun vaaleihin 2027, seuraava pääministeri on Antti Lindtman.
SDP ei ole erityisesti profiloitunut maa- ja metsätalousasioissa, mutta tarvittaessa sen riveistä löytyy vaikka alan ministeri: jämsäläinen kansanedustaja Piritta Rantanen. Puolueen sisällä häntä on jopa kehotettu hakeutumaan MTK:n puheenjohtajakisaan marraskuussa.
Mutta minkälaista maatalouspolitiikkaa SDP ajaa?
EU aikoo jatkossa pienentää tukien kokonaispottia ja maksaa suorat tuotantotuet, mutta jättää jäsenmaille päätösvaltaa maaseudun kehitysrahoista. Niistä saattaisivat kisata maatilojen kehittäminen, ympäristötoimet ja nuorten työllistäminen.
”Esityksestä näkee selvästi, että EU:n budjetissa on isoja muutostarpeita”, puheenjohtaja Lindtman sanoo ja viittaa mahdolliseen Ukrainan EU-jäsenyyteen.
”Tämän ajan turvallisuuskysymykset antavat vahvat perusteet sille, että EU huolehtii ruokaomavaraisuuden toteutumisesta myös Suomessa. Se on tärkeä periaate.”
”Korostan, että omavaraisuus ja ruokaturva ovat tärkeä osa puolustusta ja turvallisuutta.”
Selvää kantaa tukien painotuksiin Lindtmanilla ei vielä ole.
”Haluan ennen kantaani tukien kansallistamiseen kuulla kaikkia toimijoita, ennen kaikkea maataloustuottajia ja heidän etujärjestöään. Toivon heiltä vahvaa yhteistä ääntä. Sen jälkeen on tärkeää muodostaa Suomen yhteinen näkemys ja vaikuttaa rahoituskehykseen.”
Tehtävä ei ole helppo, kun jäsenmaksut kasvavat ja saamiset pienenevät EU:n puolustustarpeiden vuoksi, hän sanoo.
”Korostan, että omavaraisuus ja ruokaturva ovat tärkeä osa puolustusta ja turvallisuutta.”
SDP ei ole esittänyt kiinteistöveron laajentamista maa- ja metsätalousmaahan.
SDP:n entinen puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin linjasi kaudellaan, että tehottomia tukia karsitaan ja että maataloustuet ovat yksi keino varmistaa maatalouden kestävä toiminta.
Lindtman otti kantaa aktiiviviljelyyn Tiktokissa. Hän ihmetteli, kuinka maksetaan ”lähes 100 miljoonaa euroa tukea sellaisille tiloille, jotka eivät tuota mitään”.
Tilojen tulot pitää varmistaa reilummilla markkinoilla ja oikeudenmukaisilla tuottajahinnoilla ja tukiriippuvuutta vähentää ja ohjata tuet aktiivituotantoon.
Rantanen huomauttaa, että maatalouden tulosta kolmannes tulee tuista.
”Luken mukaan 86 miljoonaa euroa maksetaan tiloille, jotka eivät ole myyneet yhtään mitään viiteen vuoteen. Ministeri ei selvittänyt näitä tiloja, mutta tässä talous- ja maailmantilanteessa ne pitäisi selvittää”, Rantanen sanoo.
Kiinteistöverosta SDP linjaa, ettei se ei ole esittänyt sen laajentamista maa- ja metsätalousmaahan, eikä kannata RKP:n ehdotusta metsätilojen väliaikaisesta verovapaudesta.
”Myynnin kannusteet ovat kunnossa ja puunmyynti kannattavaa.”
Rantanen määrittelee aktiiviviljelyn niin, että tila tuottaa ruokaa tai rehua ja myy sen.
Rantanen määrittelee aktiiviviljelyn niin, että tila tuottaa ruokaa tai rehua ja myy sen.
”Meillä oli kotona kolme hevosta ja viisi hehtaaria vuokrapeltoa ja saimme tuen heinänviljelyyn. Kuuluuko yhteiskunnan tukea harrastetoimintaa? Minusta se ei ole oikein.”
Hän miettii, olisiko sekään oikein, jos pellon omistaja olisi antanut Rantasen viljellä heinää, mutta nostanut itse tuet.
”Hän olisi voinut viljellä pellolla myös jotakin viljaa ja myydä sen.”
Tukia voitaisiin maksaa, jos tila tuottaa muilla lohkoilla ja myy tuotteitaan.
Hänestä on hyvä, jos maataloustukia saavat jatkossa aktiivitilat ja otetaan pois eläkeläisiltä.
”Erinomaista on samoin suuntaus nuorten viljelijöiden tukemiseen. Meillä on suuri huoli jatkajista sekä Pohjois- ja Keski-Suomen tuista. Jos kansallinen liikkumavara kasvaa, kilpaileeko maatalous valtiontuista Saksan energiatukien kanssa ja kuuluvatko itärajan aitatuet samaan pottiin?”
”Jos kaupan tulos on ollut viime vuonna 1,2 miljardia euroa, voisiko sieltä löytyä ratkaisu eli parempaa hintaa alkutuottajalle?”
Rantanen arvelee, että ”harva jäsenmaa” pystyy kompensoimaan tulevia budjettileikkauksia.
”Ei Suomikaan. Se tuskin tarkoittaa kovin hyvää maataloustuottajille ja huoltovarmuudelle.”
Katse kääntyykin kauppaan.
”Jos kaupan tulos on ollut viime vuonna 1,2 miljardia euroa, voisiko sieltä löytyä ratkaisu eli parempaa hintaa alkutuottajalle?”
Hän parantaisi myös vaikkapa perunanviljelijän myyntiehtoja kaupalle, laajentaisí elintarvikemarkkinavaltuutetun oikeuksia ja lisäisi tuottajaosuuskuntia.
Entä se MTK:n puheenjohtajuus? Häntä naurattaa.
"Minulla olisi hyvä slogankin: tehdään MTK:sta ay-liikkeen kaltainen toimija. Haettaisiin yhtenäisyyttä, järjestettäisiin traktorimarsseja ja sanottaisiin, että me emme enää myy. Ja piste.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
