Märkyys venyttää kylvöjä ja pahimmillaan sadonkorjuutakin
Sateet ja viileä sää hidastavat viljelykasvien kasvua, kertoo Pro Agria.
Suurimmassa osassa maata kasvukausi on 10–14 vuorokautta keskimääräisestä jäljessä, Kymenlaakson sateisimmilla alueilla jopa kolme viikkoa.
Lämpöä tarvitaan kipeästi, jotta sadonkorjuu ei veny pitkälle syksyyn.
Säilörehusadon ennakoidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi ja laadultaan vähintään tyydyttäväksi suuressa osassa maata.
Viime päivien sateet ovat jarruttaneet pahasti säilörehun korjuuta muun muassa Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjanmaan rannikolla ja Etelä-Suomessa säilörehusadosta on ehditty korjata suurin osa.
Kuivaheinää on alettu korjata Pohjanmaan rannikkoalueella. Suurimmassa osassa maata korjuun arvioidaan käynnistyvän vasta ensi viikolla.
Pro Agrian mukaan heinäsato säilyy hyvälaatuisena, mikäli sää muuttuu suotuisaksi.
Sateet ovat pahasti jarruttaneet kylvötöitä ja osa pelloista joudutaan jättämään kylvämättä.
Pro Agrian mukaan kylvämättä on lähinnä monimuotoisuuspeltoja.
15.6. saakka sai muuttaa kylvösuunnitelmia, ja tänä vuonna niitä jouduttiin viilaamaan paljon tavanomaista enemmän.
Yleisimmin vaihdettiin kevätvehnää ja kauraa lyhyemmän kasvuajan ohraan. Kevätvehnän tilalle otettiin myös rypsiä.
Osa puitavasta viljasta vaihdettiin murskeviljaksi tai vihantaviljaksi.
Peltoja jätettiin myös kesannolle ajatuksella kylvää niille syysviljoja elokuussa.
Viimeinen tukiehtojen mukainen kylvöpäivä on 30.6.
Ruis on tähkällä ja kasvustot aloittelevat syysvehnän tavoin kukintaansa Etelä-Suomessa.
Ensimmäisenä kylvetyt kevätviljat kasvattavat kortta Etelä-Suomessa ja -Pohjanmaalla.
Viimeisimpänä kylvetyt ovat vasta orastuneet tai aloittaneet pensomisen. Pohjois-Suomessa osa kevätviljoista ei ole edes oraalla.
Sokerijuurikas on pääosin kasvanut tasaisesti kylmyydestä huolimatta. Myös rypsi voi hyvin lukuun ottamatta Etelä-Savoa ja Pohjanmaata
Maija Ala-Siurua
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
