Sikatilat näyttävät mallia koko maailmalle
Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT) toiminta on alusta lähtien rajattu koskemaan pääosin vain nautaeläimiä, sikoja ja siipikarjaa. Tuonnin ohjauksessa yhdistys auttaa muitakin tuotantoeläinsektoreita.
Hevosala rajattiin tietoisesti toiminnan ulkopuolelle jo ETT:tä perustettaessa.
”Sektori on niin hajautunut ja niin suuri osa eläimistä on harrastekäytössä, ettei toimintaa olisi pystytty organisoimaan”, kertoo ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi.
Vaikka afrikkalainen sikarutto kolkutteleekin Suomen rajoja, sikapuolella tarttuvien eläintautien vastustaminen on edennyt 20 vuodessa valtavan harppauksen. Kortesniemi pitää sitä ”mahtavana menestystarinana”.
”Vaikeista ajoista huolimatta sektori on toiminut asian eteen tiiviisti.”
Erityisesti hän nostaa esiin porsasyskävapauden. Suomi on onnistunut saneeraamaan porsasyskänä esiintyvän sikojen mykoplasman. Työ vei 20 vuotta, ja seuranta jatkuu edelleen tiiviinä.
”Sikapuolella tehdyn työn ansiosta tautitilanne on erinomainen ja meillä on hyvä ja kattava seurantajärjestelmä. Näyttömme sillä saralla ovat todella kovat”, Kortesniemi iloitsee.
Vakuudeksi hän esittelee, miten Euroopan elintarvikevirasto Efsa on hyödyntänyt oman tieteellisen arviointinsa pohjana Sikavan aineistoa esimerkiksi hännänpurennasta.
Yhdistyksen näkökulmasta nautatilat ovat jo moninaisuutensa vuoksi haasteellisempi ryhmä kuin sikatilat.
”Sikatiloja on 1 500 ja vain kolmea tyyppiä: porsastuotanto-, liha- ja yhdistelmäsikaloita.”
”Nautatiloja on moninkertainen määrä, ja ne jakautuvat kahteen ketjuun, lihaan ja maitoon. Samalla tilalla voi olla sekä maidontuotantoa että välitysvasikoihin liittyvää lihantuotantoa, emolehmiä ja niin edelleen. Siinä missä sikapuolella pelivälineet eläinkaupan suhteen ovat varsin selkeät, nautapuolella tilanne on paljon moninaisempi.”
”Tautiriskit ovat kasvaneet rakennemuutoksen, uusien tuotantomuotojen ja lisääntyneen eläinkaupan myötä. Ongelmat näkyvät erityisesti nautakasvattamoissa.”
Suomeen muutama vuosi sitten levinnyt mykoplasma bovis -tartunta on hankala vastustaja ja sen leviämisen estäminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä, Kortesniemi kertoo.
”Uudet taudit ja rakennemuutos vaativat nautapuolella uudenlaista toimintaa koko ketjuun.”
Siipikarjasektorilla vahvuutena on muiden sektorien tavoin tarttuvien tautien vähäinen esiintyminen, joten antibioottien käyttötarve on liki olematon.
Myös siipikarjasektorilla on tehty terveydenhuollon toimia, mutta sika- ja nautapuolen tapaisia järjestelmiä ei ole pystytty rakentamaan
”Etenkin munantuotannossa markkinat ovat olleet hankalat, eivätkä terveydenhuoltoasiat ole välttämättä menneet eteenpäin.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
