Jussi Nurkka ja Inkeri Tyrväinen päätyivät lampureiksi otettuaan taannoin seitsemän kesälammasta. Kuva: Marja Seppälä
Lammasteurastamoista moni on vajaakäytöllä – ratkaisu vuokrauksesta ja markkinoinnista?
”Pienteurastamot eivät käytännössä markkinoi. Siihen ei joko ole aikaa tai voimavaroja", sanoo agrologi Anniina Holopainen.
Anniina Holopaisen tavoitteena on ymmärtää karitsanlihaketjun kipupisteitä eri toimijoiden näkökulmista.Lampaiden teurasruuhkat ovat etenkin syksyisin tuttu ilmiö Suomessa. Siitä huolimatta valtaosa lampaan teurastukseen hyväksytyistä laitoksista ei toimi täydellä kapasiteetilla, kertoo asiaa selvittänyt agrologi Anniina Holopainen.
Toimintaan hyväksytyistä 43 laitoksesta 30 teurastaa lampaita tai karitsoja. Näiden vuosittainen teurastusmäärä vaihtelee kymmenen ja 15 000 ruhon välillä.
”Osa laitoksista on selvällä vajaakäytöllä esimerkiksi työvoimapulan vuoksi, mutta vain yksi teurastamo vuokraa tilojaan muiden käyttöön”, Holopainen kertoo. Hän näkee vuokraamisen järkevänä vaihtoehtona kalliiden tilojen tyhjäkäynnille.
Työvoimapulan lisäksi toimintaa rajoittavat muun muassa kylmätilojen koko sekä vähäinen markkinointi.
”Pienteurastamot eivät käytännössä markkinoi. Siihen ei joko ole aikaa tai voimavaroja, osalla ei vakiintuneen asiakaskunnan vuoksi tarvettakaan”, Holopainen selvittää.
Asiakassuhteet tilojen ja teurastamojen välillä ovat usein pitkiä ja hyviä. Sopimustuottajia on vain kolmella teurastamoista, ja tarjonnan ohjaaminen hinnan kautta on vähäistä.
Holopainen uskoo, että tuntuvilla hintalisillä voitaisiin tasoittaa tarjontaa ja saada parempia ruhoja.
”Teuraista maksettu hinta ja rahtiteurastuksen hinta ratkaisevat tiloille hyvin paljon. Hintaohjausta käyttäneet teurastamot ovat saaneet parempaa ja tasaisempaa laatua.”
Sian ja naudan teurastusten vähentyessä lampaalle vapautuu pienteurastamoissa nykyistä enemmän kapasiteettia, Holopainen arvioi.
”Valtaosa selvitykseen osallistuneista teurastamoista suunnittelee teurasmäärien maltillista kasvattamista.”
Toiminnan tehokkuutta voitaisiin parantaa keskittymällä ydintoimintaan ja ulkoistamalla esimerkiksi markkinointia.
”Myös vuorovaikutusta tuottajien kanssa kannattaisi lisätä”, Holopainen vinkkaa.
Hän muistuttaa myös, että maahanmuuttajat kannattaa kuluttajaryhmänä ottaa huomioon. ”He ovat usein kiinnostuneita myös vanhempien eläinten edullisesta lihasta.”
Teurastamoyritysten toiveissa on osaava työvoima sekä raskaan ja kalliin byrokratian keventäminen.
”Esimerkiksi eläimen elävänä tarkastus videon välityksellä voisi toimia”, Holopainen pohtii.
Frugårdin kartanon jalostuslampolassa työskentelevä Holopainen tekee ylemmän AMK-tutkinnon lopputyötä kotimaisen karitsanlihaketjun kipupisteistä. Hän esitteli teurastamoselvitystä valtakunnallisilla Lammaspäivillä Lappeenrannassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
