Vilja-alalle halutaan tiiviimpää sopimustoimintaa

Laatukauralle pitäisi saada sille kuuluva lisäarvo, raportissa todetaan. Kuva: Markku Vuorikari

Näin esitetään Vilja-alan yhteistyöryhmän teettämässä kansallisen viljastrategian välitarkastelussa, joka julkistettiin tänään.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) laatima raportti sisältää viljasektorin tulevaisuuskatsauksen sekä toimenpidesuosituksia.

Raportissa todetaan, että viljan kysynnän kasvu Suomessa on pysähtynyt sianlihan tuotannon laskun myötä.Raakapakasteiden tuonnin kasvu ja paistopisteiden yleistyminen taas ovat syöneet kotimaisen leipäviljan menekkiä.

Viljan vienti on kasvanut ja varastojen kasvu sen myötä pysähtynyt, mutta kotimaiset varastot ovat edelleen merkittävän suuret.

Suorat hehtaariperusteiset tuet pitävät tuotannon laajempana kuin se ilman niitä olisi. Tuet pääomittuvat usein pellon hintaan ja nostavat vuokria.

Katsauksen mukaan kotimainen teollisuus ostaa tällä hetkellä parhaan laadun viljan satunnaisina erinä markkinoilta satunnaiseen hintaan.

Tämä hajauttaa viljan tuotantorakennetta ja heikentää etenkin ammattimaisimpien tuottajien suhteellista asemaa sektorin sisällä.

Markkinarakenne heikentää teollisuuden mahdollisuuksia ohjata tuotantoa oman toimintansa kannalta toivottavaan suuntaan. Toisaalta ohjauksen puute tarjoaa teollisuudelle edullisemman raaka-aineen, koska ostot pystytään tekemään käytännössä aina edullisimman hinnan periaatteella, raportti kiteyttää.

PTT vahvistaisi viljasektorin sopimusohjausta – sen piiriin tulisi teollisuuden ostama määrä, laatu ja hinta.

"Viljasektorin ammattimaisuuden vahvistaminen edellyttää, että sektorin toimijat luovat yhdessä käytänteet, joiden kautta parhaiten tuetaan niitä viljantuottajia, joiden kanssa teollisuus, kauppa ja muut ostajat haluavat tehdä yhteistyötä edelleen vuonna 2025. Vaihtoehtona on viljaketjun asteittainen näivettyminen", PTT:n vt. tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori toteaa.

Sopimuksilla pyritään pitkän aikavälin sitouttamiseen eikä niiden rakennetta tai yksityiskohtia muuteta yksittäisten markkinamuutosten seurauksena, raportti korostaa.

Suomen kansallisen viljastrategian kehittäminen aloitettiin 1990-luvun lopulla. Viimeisin strategia vuosille 2012–2020 julkaistiin vuonna 2012.

Luomu, vaihtoehtoiset viljelykasvit ja viljaa käyttävän teollisuuden rakennejärjestelyt on rajattu tuoreen väliraportin ulkopuolelle .