”Kiintiöiden poisto heilauttaa maitomarkkinoita vain hetkeksi”
Laadukkaan maidon kysyntä kasvaa jatkuvasti kehittyvissä maissa. Eurooppalaisella maidolla on hyvä maine. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoMIKKELI (MT)
Maidolle on jatkossakin runsaasti kysyntää, vakuuttaa Maailman maidontuottajien (GDF) puheenjohtaja Bram Prins Hollannista.
”Laadukkaan maidon kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjontaa pystytään lisäämään.”
EU:n maitokiintiöiden vapauttaminen vuonna 2015 johtaa vain hetkelliseen ylituotantoon, kuluvalla viikolla kolmella paikkakunnalla Suomessa luennoinut maidontuottaja ja konsultti arvioi.
”Tuotanto nousee nopeasti, mutta sitten hinta laskee ja tuottajat vähenevät”, Prins sanoi Maitotaito-koulutushankkeen seminaarissa Mikkelissä keskiviikkona.
Pian maidosta tulee jo pula, mikäli Kiinan talouskasvu jatkuu nykyisellään.
”Sinne halutaan laadukasta maitoa Euroopasta. Melamiinimaidon tyyppisiä kriisejä tulee jatkuvasti.”
Kiinan lisäksi maidon kysyntä kasvaa Prinsin ennusteen mukaan myös muissa köyhissä maissa. ”Maito on yksi halvimpia proteiinin lähteitä.”
Maidon hinta maailmanmarkkinoilla tuskin laskee merkittävästi, vaikka kysynnän kasvu painottuu matalan hintatason maihin.
Esimerkiksi Kiina ei pysty kasvattamaan omaa tuotantoaan kysyntää vastaavaksi.
Kansainväliset yhtiöt kuten Fonterra ja Nestlé ovat rakentaneet Kiinaan jopa 20 000 lehmän jättiyksiköitä. Niiden tuottaman maidon hinta perustuu kustannuksiin ja nousee siten lähelle EU:n keskitasoa.
”Nämä luovat pohjan maidon kansainväliselle hinnalle.”
Intiassa ulkomaisten investoijien toimet takertuvat usein byrokratiaan. Esimerkiksi uusiseelantilaisen Fonterran suurhanke on viivästynyt jo vuosia.
Australia ja Uusi-Seelanti ovat Prinsin mukaan ehkä menettämässä paikkansa maailman halvimman maidon tuottajina. Tuotannon kasvua rajoittavat luonnonolot ja välimatka vientimarkkinoille.
”Jatkossa halvin maito saattaa tulla Argentiinasta.”
Etelä-Amerikassa maidontuotannon haaste on kilpailu viljelyaloista bioetanolin kanssa.
”Esimerkiksi Brasiliassa peltojen hinnat ovat nousseet lännessä, mikä ajaa tuotantoa itään. Idässä taas ei ole infrastruktuuria, joten tuotanto tuskin kasvaa kovasti.”
Argentiinassa kasvu näyttää lupaavammalta. Uusia navettoja syntyy alueille, joilla suosituimpien viljelykasvien tuotanto ei onnistu.
Afrikan maista harva soveltuu mittavaan maidontuotantoon ilmastoltaan. Lisäksi poliittinen epävakaus hidastaa kehitystä. ”Vientiin sieltä ei riitä maitoa.”
Osansa Afrikasta ottaa Kiina, joka ostaa pala palalta maata kansansa ruokaturvallisuuden parantamiseksi.
Pohjois-Amerikassa moni tila on ongelmissa rehujen korkean hinnan kanssa.
Maksuvaikeudet ovat johtaneet laajalti hiehoista luopumiseen. ”Pian siellä on pula karjasta, kun uudistuseläimet puuttuvat.”
Itä-Euroopan, etenkin Venäjän ja Ukrainan, suurimmaksi ongelmaksi Prins arvioi johtamistaitojen puutteen.
”Tuotantoa ei saada kasvamaan halutusti, koska osaaminen ja koulutus on haettava ulkomailta.”
Länsi-Euroopassa tämän hetken suurimmat haasteet ovat tilojen velkaantuminen, kustannusten nousu ja kaupungistumisen paine.
Maidontuotannon kokonaiskuvassa Suomen näkymät ovat Prinsin mukaan valoisat.
”Teillä on riittävästi nurmea, tilaa, vettä ja kuluttajia, varsinkin kun mukaan lasketaan Pietarin seutu.”
Menestyäkseen Suomen on kuitenkin otettava rohkeasti oma paikkansa maailman maitomarkkinoilla.
”Globalisaatio antaa erikoistumiseen mahdollisuuden, mutta on oltava hereillä ja toimittava.”
TERHI TORIKKA
Venäjällä ja Ukrainassa maidontuotantoa ei saada kasvamaan halutusti, koska osaaminen ja
koulutus on haettava ulkomailta.”
Etelä-
Amerikassa maidontuotannon haaste on kilpailu viljelyaloista bio-
etanolin raaka-
aineiden kanssa.
Maidosta
tulee pian
pula, mikäli Kiinan
talouskasvu jatkuu nykyisellään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
