Tukes antoi poikkeusluvat neonikotinoideilla peitatun sokerijuurikkaan siemenen käyttöön

Sokerijuurikkaasta saadaan sokerin lisäksi melassia ja juurikasleikettä kotieläinten rehuseoksiin. Kuva: Pasi Leino

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut poikkeusluvat peitatun sokerijuurikkaan siemenen käyttöön neonikotinoidia sisältäville valmisteille.

Lupa koskee ajanjaksoa 16.2.–15.6.2021 ja on ehdollinen: sokerijuurikkaan viljelyä seuraavana vuonna ei samalle peltolohkolle saa kylvää pölyttäjiä houkuttelevia viljelykasveja.

Tukesin tiedotteessa todetaan, että maahantuotavan sokerijuurikkaan siemenen peittaus on tehty EU:n jäsenmaassa, joka on myöntänyt luvat peitata sokerijuurikkaan siemenet seuraavilla valmisteilla: Cruiser 600 FS SB, joka sisältää tiametoksaamia, Gaucho WS 70, joka sisältää imidaklopridia tai Poncho Betalla, joka sisältää klotianidiinia ja beta-syflutriiniä.

Poikkeusluvan saaneilla valmisteilla torjutaan kirppoja, luteita, juurikaskärpäsiä ja maatuholaisia, sillä taimettumisen alkaessa ei ole käytettävissä muita korvaavia valmisteita tai muita keinoja.

Kaksivuotisesta sokerijuurikkaasta korjataan sato ensimmäisenä vuonna ja kukkavarret muodostuvat vasta toisena vuonna. Kukat eivät tuota siitepölyä, mettä eivätkä mesikastetta, eivät houkuttele mehiläisiä tai muita pölyttäjiä. Suomessa ei myöskään ole sokerijuurikkaan siementuotantoa.

Samalla peltolohkolle ei saa kylvää sokerijuurikkaan viljelyä seuraavana vuonna pölyttäjiä houkuttelevia viljelykasveja, mutta seuraavia saa: ohraa, kauraa, vehnää, ruista, ruisvehnää, timoteitä, koiranheinää, natoja, nurmikkaa, raiheiniä sekä perunaa, sokerijuurikasta, hernettä ja maissia.

Sokerin lisäksi sokerijuurikkaasta saadaan jalostuksen sivutuotteena melassia ja juurikasleikettä kotieläinten rehuseoksiin. Suomessa on yksi sokerijuurikasta jalostava tehdas, jonka tuotanto kattaa noin 40 prosenttia Suomen sokerin kulutuksesta.