Aluskasvi kerää puinnin jälkeen maassa olevan typen
Juupajokelaisen Timo Niemelän ohrapellolla on tänä kesänä kokeiltu aluskasveina raiheinää ja valkoapilaa. Tarkoitus on estää ravinteiden huuhtoutumista järvenrantalohkoilta vesistöön puinnin jälkeen.
Kuva: Markku VuorikariAluskasvien viljely Timo Niemelän pellolla on osa Pro Agrian Ympäristö kompassi -hankkeen havaintokoetoimintaa.
”Tavoitteena on, että ohrasadossa ei näkyisi eroa, kasvoi siinä aluskasvi tai ei”, sanoo hankevetäjä Sari Hiltunen Pro Agria Pirkanmaasta.
Raiheinän todellinen työ alkaa vasta ohran puinnin jälkeen. Silloin sen olisi tarkoitus ottaa mineraalityppi kiinni ja peittää pellon pinta. ”Mitä pidempään raiheinä kasvaa syksyllä, sen parempi”, Hiltunen lisää.
Toistuva aluskasvin käyttö tuo maahan myös eloperäistä ainesta. Se lisää maan eliöiden määrää ja parantaa sitä kautta maan rakennetta. Kerääjäkasvi myös vähentää eroosiota ja pellon pinnan liettymistä.
Aluskasvipelto tulisi muokata syksyllä tarpeeksi myöhään, Hiltunen ohjeistaa. ”Pitäisi olla niin kylmä, ettei kasvuston typpi enää vapautuisi liukoiseen muotoon.”
Syksyn muokkauksesta Niemelällä ei vielä ole täyttä varmuutta. ”Osa pelloista kynnetään tai lautasmuokataan, osa jää ehkä kasvipeitteiseksi talven yli.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
