Varomaton kulotus voi sytyttää maastopalon

Kuva: Henrik Schäfer

”Kevät on hyvin aikaisessa. Yleensä kulopaloja ei ole vielä huhtikuussa”, toteaa palopäällikkö Tero Vanhamaa Kymenlaakson pelastuslaitoksesta.

Huhtikuun aikana Kymenlaaksossa on syttynyt noin 20 maastopaloa. Yli puolet niistä on levinnyt kulotukista ja roskien poltosta. Vanhamaa ennakoi maastopalokauden jatkuvan kiireisenä ainakin viikonlopun ajan.

”Maasto alkaa olla todella kuivaa. Ylivuotiset heinikot ovat kuin ruutia.”

Vanhamaan mukaan viljelijät osaavat yleensä hoitaa kulotukset hyvin. Tulen leviämistä ehkäistään kääntämällä kaistale maata joka puolelta kulotettavaa peltoa.

Kulotuksesta on tehtävä ennakkoilmoitus pelastuslaitokselle. Tulesta ei saa aiheutua savuhaittaa kenellekään.

Vaikka työ sujuisi ongelmitta, varsinkin suurista kulotuksista aiheutuu jonkin verran turhia hälytyksiä. Tieto kulotusilmoituksista ei kulje hätäkeskuksiin asti. Jos joku soittaa kulotuksen vuoksi hätäkeskukseen, palomiesten on käytävä varmuuden vuoksi paikalla.

Pellon kulottamisen tarkoituksena on saada sänki ja edellisen vuoden kasvijäte pois haittaamasta kevätkylvöjä. Tuhkasta ravinteet vapautuvat seuraavan sadon käyttöön. Tuli tuhoaa myös kasvitauteja aiheuttavien homesienten itiöitä.

Läheskään kaikki viljelijät eivät kuitenkaan kulota sänkeä ennen kylvöä. Menetelmän haittapuolena pidetään humuksen palamista.

Juttua korjattu 25.4.2014 klo 14:24. Kymenlaakson maastopalojen määrä ei ollut yhden päivän vaan koko huhtikuun ajalta 23.4. mennessä.