Uusi laskelma: Näin pieni osa viljatilan tuloista kertyy maataloudesta

Pienillä viljatiloilla maatalouden osuus tuloista on pienin, isoilla maitotiloilla suurin. Kuva: Rami Marjamäki, Sanne Katainen

Luonnonvarakeskuksen uusi palvelu paljastaa yllättäviä tietoja: vain 22 prosenttia viljelijäperheiden tuloista kertyy maataloudesta.

Pienimmillä viljatiloilla maatalouden osuus on vain neljä prosenttia.

Lypsykarjatilat työllistävät omistajaperheen tehokkaasti, mutta niilläkin vain keskimäärin 63 prosenttia valtionveronalaisista tuloista kertyy maataloudesta. Suurimmilla lypsykarjatiloilla osuus on 72 prosenttia.

Lukemat yllättivät Taloustohtorin palveluista vastaavan erikoistutkija Arto Latukan.

Viljatilojen ja muiden kasvinviljelytilojen määrä on niin suuri, että se painaa keskiarvoa. Silti myös kotieläintiloilla on yllättävän pieniä maatalouden tulo-osuuksia.

Uusi Maatalousyrittäjien tulokehitys -palvelu on rakennettu yhdessä Tilastokeskuksen kanssa ja se perustuu maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto -aineistoon, Latukka kertoo.

Rahoittajana oli maa- ja metsätalousministeriön Makera-hanke.

Uudessa palvelussa ovat mukana kaikki maatalouden veroilmoituksen jättäneet maatilat. Mukaan on laskettu viljelijän ja hänen puolisonsa valtionverotettavat tulot.

Tarkastelu on kassaperusteinen eli perustuu siihen, miten paljon rahaa tilalle tulee ja sieltä lähtee.

Osakeyhtiöt eivät ole laskennassa mukana.

”Se ei haittaa, sillä ideana on tarkastella maatalousyrittäjäperheen tulokehitystä. Pitää vain huomioida, että ne tuotantosuunnat, joissa on paljon osakeyhtiöitä, ovat palvelussa heikommin edustettuina”, Latukka toteaa.

Suhteellisesti eniten osakeyhtiöitä on sikataloudessa ja kasvihuonetuotannossa.

Palvelun tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2021. Seuraava vuosi lisätään mukaan kevään kuluessa, kun Tilastokeskuksen aineistot valmistuvat.

Pienimmillä viljatiloilla on luonnollista, ettei maatalous yksin elätä perhettä. Latukalle oli silti yllätys, miten suuri osa niiden tuloista tulee muualta.

Muihin tuloihin lasketaan muun muassa palkkatulot, muun yrittäjyyden tulot ja eläkkeet. Myös metsätulot, jotka useimmilla suomalaistiloilla ovat saumaton osa tilan toimintaa, lasketaan tässä muihin tuloihin.

Viljatiloista vain kaikkein suurimmilla maatalouden osuus tuloista oli vuonna 2021 yli kolmanneksen luokkaa. Tässä tilaluokassa niin sanottu SO-myyntituotto on yli 100 000 euroa.

SO (Standard Output) on EU-tilastoinnissa käytetty käsite. Siinä tilan myyntituottoihin lasketaan todellisten myyntien lisäksi myös esimerkiksi omille eläimille käytetyn viljan ja säilörehun arvo.

Suurimmilla lypsykarjatiloilla maatalouden tulo-osuus on 71,5 prosenttia. Tässä luokassa SO-myyntituotto on yli miljoona euroa.

Palvelusta näkee myös, miten metsätalouden mukaan ottaminen vaikuttaa. Kun kaikkien tilojen valtionverotettavista tuloista keskimäärin 22 prosenttia tulee maataloudesta, metsätalous nostaa luvun 35 prosenttiin.

Suurimmilla lypsykarjatiloilla metsän mukaan ottaminen nostaa tilalta peräisin olevien tulojen osuuden 86 prosenttiin.

Maatalouden osuus verotettavista tuloista on laskenut pikku hiljaa vuosien myötä. Vuonna 2005 se oli keskimäärin 35 prosenttia, kymmenen vuotta myöhemmin 26 prosenttia ja vuonna 2021 enää 22.

On hyvä, että yrittäjät ovat pystyneet paikkaamaan toimeentuloaan muualta, kun maatalous ei ole riittänyt tarjoamaan elantoa, Latukka pohtii. ”Monella tilalla on maatalouden lisäksi muitakin kivijalkoja.”

Toisaalta moni on päätynyt luopumaan maataloudesta kokonaan. Heikkoa kannattavuutta ei ole haluttu pönkittää muualta tulevilla tuloilla.

Vuonna 2000 maatiloja oli vielä 81 000, nyt enää 44 000. Tilamäärä on siis tällä vuosituhannella lähes puolittunut.

Uusi palvelu löytyy Luken Taloustohtorista (www.luke.fi/taloustohtori) kohdasta Maatalousyrittäjien tulokehitys.