Ravinteet takaisin luontoon
Helsingissä ja Espoossa asuu 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka tuottavat joka vuosi 85 000 tonnia jätepuhdistamolietettä.
Helsingin seudun ympäristöpalvelu -kuntayhtymä HSY käsittelee lietettä Sipoossa Metsäpirtin kompostikentällä, missä valmistuu multaa viherrakentajille tai maanparannuskompostia pelloille. Kompostiin sekoitetaan turvetta.
Jätepuhdistamoliete nostaa usein esiin kysymyksen raskasmetallipitoisuudesta.
”Toimintaa valvotaan tiukan lainsäädännön perusteella. Maanparannuskompostin raskasmetallipitoisuudet alittavat reilusti pitoisuuksille asetetut rajat”, kertoo suunnittelija Mikko Wäänänen HSY:stä.
Teollisuudesta peräisin olevia jätevesiä valvotaan muita jätevesiä tarkemmin, mutta HSY:n alueella jätevedet on peräisin lähinnä asutuksesta.
Wäänänen muistuttaa, että maanparannuskompostin valmistusta valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisäksi HSY seuraa tuotteiden laatua omavalvonnalla, jonka mukaan näytteitä otetaan viranomaisvaatimuksia tiuhemmin.
Hygieniamäärityksiä samoin kuin ravinne- ja raskasmetallianalyysejä tehdään säännölliseesti. ”Salmonella- ja kolibakteereita tutkitaan jatkuvasti. Hygienian kanssa ei ole ollut ongelmia”, Wäänänen kertoo.
Samaa kertoo vanhempi tutkija Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.
Puhdistamolietteistä valmistettuja tuotteita on tutkittu eikä niiden raskasmetallipitoisuuksien tai hygienian kanssa ole ollut ongelmia.
”Tässä voisi kasvattaa vaikka porkkanaa”, Kapuinen kuvailee peltoa, jonne HSY:n maanparannuskompostia on levitetty.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
