Pro Agria: Satovaihtelu on nyt suurta – ohra kärsinyt, syysviljoille ennustetaan huippusatoja

Paikoin viljat ovat lakoontuneet pahasti. Kalle Vuori pui ruista viime viikolla Kärkölässä. Pro Agria arvioi kolmanneksen ruisalasta olevan lakoontunut. Kuva: Sanne Katainen

Puitavasta alasta on nyt korjattu 15 prosenttia, ja sadonkorjuussa ollaan keskimääräisessä aikataulussa, kertoo Pro Agria torstaina julkaisemassaan kasvukausikatsauksessa.

Sadot ovat tähän mennessä vaihdelleet paljon. Syysvehnän sadot ovat olleet hyviä, mutta etenkin ohra ja herne kärsivät pahoin kesäkuun runsaista sateista.

Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat tällä hetkellä vähän yli puolessa välissä. Kuminasta on korjattu 70 prosenttia.

Syysrypsi ja -rapsi on joillakin alueilla korjattu jo kokonaan, mutta toisilla alueilla niiden korjuu on vasta alussa.

Kevätviljoista ohraa on puitu eniten, noin 15 prosenttia alasta. Myös kauran puinnit ovat alkaneet, ja alasta on korjattu vajaa 10 prosenttia.

Kevätvehnän puinnit eivät ole vielä juurikaan käynnistyneet lukuun ottamatta aivan Etelä-Suomen rannikkoaluetta.

Herneestä on puitu hieman yli viisi prosenttia, eniten Kymenlaaksossa, jossa jo kolmannes alasta on korjattu.

Härkäpavun, kevätrypsin ja kevätrapsin puinnit eivät ole vielä alkaneet. Niiden korjuuseen päästään aikaisintaan syyskuun alussa, Pro Agria arvioi.

Puinteja ovat jonkin verran hankaloittaneet rajujen ukkoskuurojen takia lakoon menneet kasvustot sekä rikkakasvien runsastuminen.

Herneestä lähes puolet on laossa. Myös rukiista noin kolmannes alasta on lakoontunut, ja rypsiä on laossa noin 15 prosenttia.

Alkukesän koleus ja runsaat sateet sekä heinäkuun pitkä hellekausi ovat verottaneet satonäkymiä.

Kovien ukkoskuurojen jälkeinen pelloilla seisonut vesi aiheutti ongelmia erityisesti ohralle, herneelle ja perunalle, Pro Agrian katsauksessa sanotaan.

Heinäkuun helleputki aiheutti stressiä viljelykasveille, lyhensi kukinta-aikaa, häiritsi jyvien täyttymistä ja tuleennutti kasvustoja ennenaikaisesti.

Tämä on näkynyt pienenä jyväkokona viljoilla ja vajaasti kehittyneinä lituina öljykasveilla.

Hellejaksosta kärsivät ennen kaikkea myöhään kylvetyt ja heikot kasvustot, jotka käytännössä kuivuivat pystyyn.

Sitä vastoin syysviljojen satonäkymät näyttävät tänä vuonna paljon viimevuotisia paremmilta.

Sekä rukiin että etenkin syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan parhaimmillaan 20–30 prosenttia viimeisen viiden vuoden keskisatoja parempia.

Laadussa on kuitenkin vaihtelua, ja paikoin hehtolitrapainot ja valkuainen näyttävät jääneen mataliksi syysvehnällä. Tieto laadusta tarkentuu puintien edetessä.

Kevätviljoista kevätvehnällä ja kauralla on parhaimmat satonäkymät, kun taas ohran sato jää niitä heikommaksi.

Ohran ja kauran jyvät ovat paikoin olleet pieniä ja hehtolitrapainot matalia, katsauksessa kerrotaan.

Tautipaine on noussut kasvukauden loppua kohden. Punahometta ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittu.

Herneen satonäkymät ovat viime vuotta heikommat, ja vaihtelu on suurta.

Syysöljykasvit eivät tuottaneet niin suurta satoa kuin kasvustot antoivat odottaa, ja sadot ovat olleet monin paikoin pettymyksiä.

Heinäkuun pitkä hellejakso lyhensi kevätöljykasvien kukinta-aikaa ja vähensi pölyttäjien aktiivisuutta, mikä todennäköisesti näkyy heikentyneenä satona.

Kuminassa on päästy keskimääräisiin satoihin, ja laatu on ollut hyvää.

Sokerijuurikkaan kasvu on vielä kesken, ja sen satonäkymät ovat hyvät.

Pro Agria muistuttaa, että pääosalla viljelykasveista korjuukausi on vasta alussa, ja paljon voi vielä tapahtua suuntaan tai toiseen ennen kuin sato on saatu korjattua varastoon.

Epävakainen sää sadekuuroineen uhkaa keskeyttää sadonkorjuutöitä ja on riski sadon laadulle.

Syyskasvien kylvöt ovat alkaneet.

Kylvöalan ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua kylvöihin riittävän aikaisin puinneilta.

Syyskasvien alan arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisena kuin viime syksyn kylvöissä.

Syysviljat kiinnostavat paremman satotason ja kasvukauden äärevien sääolojen vuoksi.

Säilörehunurmet kasvoivat alkukesän kosteudessa ja viileydessä hyvin.

Ensimmäisen sadon määrä ja laatu olivat hyviä, joskin vaihtelua oli eri alueilla. Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja heikensivät laatua.

Toisen nurmisadon korjuu tehtiin valtaosalla alueista heinäkuun loppupuolella, ja sadon määrä ja laatu olivat pääosin onnistuneita.

Nurmi on toisen niiton jälkeen lähtenyt hyvin kasvuun, ja kolmannesta sadosta ennakoidaan siten myös hyvää.

Kolmannen sadon korjuuseen kaikilla tiloilla ei ole enää tarvetta, ja se aiotaan tehdä keskimäärin noin 35 prosentilta säilörehualasta.

Marjoja on edelleen hyvin saatavilla. Mustaherukkaa poimitaan parhaillaan sen päätuotantoalueelta Itä-Suomesta.

Myös pensasmustikan sadonkorjuu on käynnissä. Vadelman sadonkorjuu jatkuu kasvutunneleissa.

Avomaan mansikan pääsatokausi on ohi, mutta satoa kerätään vielä keväällä istutetuista taimista ja kasvutunneleista.

Ahvenanmaalta on odotettavissa normaali omenasato, mutta päärynää saadaan vähemmän kuin viime vuonna.

Manner-Suomen puolella omenasato on keskimääräistä heikompi.

Avomaan vihanneksia saadaan nyt runsaasti, ja valikoima on laajimmillaan.