Länsirata harmissaan pellon tärvelleen tutkimuskonsultin kelirikkoajelusta – ei ota kantaa vahingonkorvauksiin
Ratalaki oikeuttaa tekemään tutkimuksia yksityismailla, mutta maanomistajalla on oikeus tietää niistä etukäteen ja olla paikalla katsomassa.
Länsirata oy:n tutkimuskonsultti jäi autollaan kiinni märkään peltoon maanantaina Suomusjärvellä. Kuva: Simo LarmoTurun ja Helsingin välistä nopeaa junayhteyttä edistävän Länsirata oy:n tutkimuskonsultti aiheutti vahinkoa Salon Suomusjärvellä maata viljelevän Simo Larmon pellolle maanantaina.
Länsiradan projektijohtaja Annika Salokangas kertoo MT:lle, että tapausta on tiistaina käyty läpi maaperätutkimuksia tehneen konsulttiyhtiön sekä maanomistaja Larmon kanssa.
Salokankaan mukaan konsulttiyhtiön työntekijät ovat tehneet selkeän virhearvion, kun he päättivät ajaa pellolle kelirikkoaikana.
”On kuviteltu, että maa kantaa, mutta väkisinkin auto jää jumiin tällaisena päivänä”, hän toteaa.
Osapuolet ovat sopineet ensi viikoksi katselmuksen aiheutuneista vahingoista. Salokangas ei ota kantaa, johtaako tapaus vahingonkorvauksiin.
”Tutkimuskonsultti ja maanomistaja käyvät korvauskeskustelun”, hän sanoo.
”Tutkimuskonsultti ja maanomistaja käyvät korvauskeskustelun.” Annika Salokangas
Salokankaan mukaan on valitettavaa, että pellolle on menty ilmoittamatta maanomistajalle. Ilmeisesti kyseisessä tapauksessa oli haettu lyhintä reittiä varsinaiselle tutkimuspaikalle, joka ei ollut Larmon mailla.
Länsirata ohjeistaa tutkimuskonsultteja tiedottamaan maanomistajia tutkimuksista joko kirjeitse tai puhelimella.
”Valitettavasti silloin tällöin tulee maanomistajilta puheluita, että maille on menty ilmoittamatta”, hän harmittelee.
Salokankaan mukaan ratalaki oikeuttaa tutkimusten tekoon, mutta maanomistajalla on oikeus olla paikalla katsomassa. Konsultteja ohjeistetaan soittamaan maanomistajalle edellisenä päivänä, kun tutkimuksia tullaan tekemään.
Salokangas kertoo, että Suomusjärven tapaus käydään läpi tutkimukset tehneen yrityksen, Taratestin, kanssa.
”Sopimustekniset asiat käydään läpi ja katsotaan mikä on jatko. Ainakin ryhtiliikettä vaaditaan, että toiminta paranee.”
”Ainakin ryhtiliikettä vaaditaan, että toiminta paranee.” Annika Salokangas
Peltomaahan painuneista ajourista harmistunut Larmo pohti MT:n haastattelussa, voisiko ratalakia katselmoida sen suhteen, mitä toisen pellolla saa tehdä ja mitä ei.
MTK:n ympäristöjuristi Jenni Hunnakko painottaa, että laki ei salli ajattelematonta käytöstä eikä toisen omaisuuden vahingoittamista.
Ratahankkeen konsultti saa mennä tekemään tarvittavia tutkimuksia, mutta aiheutuneet haitat pitää joko korjata tai korvata maanomistajalle, hän toteaa.
Hunnakko ei välttämättä näe tarvetta muuttaa ratalakia, vaan kyse on siitä, miten ratahankkeeseen liittyvä prosessi hoidetaan.
”Jos viljelykelpoinen maa menee pilalle sen vuoksi, että märällä pellolla on ajettu painavalla autolla, aiheutuneet vahingot pitää korjata tai maanomistajalle pitää korvata vahinko”, Hunnakko linjaa.
”Jos viljelykelpoinen maa menee pilalle sen vuoksi, että märällä pellolla on ajettu painavalla autolla, aiheutuneet vahingot pitää korjata tai maanomistajalle pitää korvata vahinko.” Jenni Hunnakko
Ratalaki on hankkeen tutkimusvaiheessa samankaltainen kuin kaivoslaki: maanomistajan täytyy jollain tasolla sietää tutkimuksesta aiheutuvaa haittaa.
Jos omalle kohdalle sattuu vastaavanlainen tapaus kuin Larmolle Suomusjärvellä, Hunnakko kehottaa maanomistajaa kuvaamaan vahingot ja ottamaan yhteyttä hankekehittäjään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
