Viileä kesä tuottaa hyvälaatuisia vihanneksia ‒ sadosta tulossa viimevuotista laadukkaampi
Kotimaisten avomaanvihannesten valikoima monipuolistuu kaupoissa päivä päivältä. Vilkkaimmat sadonkorjuuviikot ajoittuvat elokuun puoliväliin.Avomaanvihannesten kasvustojen tilanne on varsin hyvä, ja satonäkymät ovat kasvukauden tässä vaiheessa suotuisat.
”Satakunnan ja Varsinais-Suomen rannikoilla satoi kasvukauden alussa niukasti, mikä vaikutti porkkanan ja punajuuren taimettumiseen. Sittemmin tilanne on tasoittunut”, sanoo puutarha- ja erikoiskasvituotannon asiantuntija Marja Tuononen Länsi-Suomen Pro Agriasta.
Heinäkuun puolenvälin ukkoskuuroilla ei hänen mielestään ole ollut heikentävää vaikutusta vihannesten kasvuun, ja kasvustot ovat hyvässä kunnossa.
”Kuivien jaksojen yleistyessä kastelun tarve on ilmeinen. Muutoin veden niukkuus rajoittaa viljelyä”, Tuononen sanoo.
Pro Agrian seurannan mukaan tuholaistilanne on maltillinen. Tänä vuonna on vältytty kirva- ja tuholaismassoilta, joita joinain keväinä saapuu Suomeen lämpimien ilmavirtausten mukana.
”Porkkanakemppi on ongelma porkkanaviljelyksillä, mutta tuholaisverkkojen käyttö on parantanut tilannetta, ja kasvustot ovat terveitä. Myös varhaiskaali sekä parsa- ja kukkakaali ovat kasvaneet hyvin, vaikka kaalikoita on esiintynyt jonkin verran”, Marja Tuononen sanoo.
Varhaiskaalia on korjattu jo heinäkuun alusta, ja sato näyttää hyvältä. Samoin parsakaalia on kerätty muutaman viikon ajan, mutta määrät ovat vielä pieniä eikä satoa riitä kaikkiin kauppoihin.
Tuholaisverkkojen käyttö on yleistynyt myös lantulla kaalikoin torjumiseksi. Verkko läpäisee veden, eikä lämpötila sen alla nouse yhtä korkeaksi kuin harson alla.
”Hehtaarikustannus on kova, 5000‒6000 euroa, mutta verkon käyttöikä on 7‒10 vuotta”, Marja Tuononen kertoo.
Viljelijöiden pitää olla valppaana tuholaisten varalta. Ilmaston lämmetessä avomaalla esiintyy myös kasvihuonetuholaisia, kuten jauhiaisia, kirvoja ja punkkeja. Kevyet hyönteiset rantautuvat Suomeen ilmavirtausten mukana.
”Ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä. Kun maan rakenne ja kalkitus ovat kunnossa, kasvi pystyy pitämään puoliaan stressitekijöitä vastaan. Myös ojituksesta on huolehdittava, jotta vihannekset saadaan nostettua sateisenakin syksynä”, Marja Tuononen sanoo.
ProAgrian johtava asiantuntija Terhi Taulavuori on myös havainnut, että kuluva kesä on edellyttänyt kastelulaitteiden käyttöä.
”Sateet ovat olleet kuuroluontoisia. Jos yhteen taloon on satanut riittävästi, naapuri vieressä on potenut kuivuutta.”
Käytännössä muutamaa päivää pidempiä hellejaksoja ei ole ollut. Vihannesten laadun kannalta se on hyvä, sillä viileät lämpötilat tuottavat tiivistä kasvua.
Helteellä salaatti ja kukkakaali kasvavat löyhiksi ja parsakaalin kukat aukeavat kaupassa. Tänä vuonna ongelmaa ei ole esiintynyt, vaan sadosta näyttää tulevan hyvälaatuista.
Porkkana, sipuli ja kaalit ovat säilyttäneet asemansa päätuotantokasveina eikä niiden viljelyaloissa ole suuria muutoksia. Jäävuorisalaatti on vakiinnuttanut paikkansa suurkeittiöissä ja saanut rinnalleen uusia salaattilajeja.
”Hellekesänä salaatit kärsivät lehdenreunapoltteesta, koska juuristo ei ehdi toimittaa vettä samassa suhteessa kuin lehdistö haihduttaa. Tätä ongelmaa ei tänä kesänä ole ollut”, Taulavuori sanoo.
Viime kesään verrattuna vihannekset valmistuvat tasaisemmin.
”Tällä hetkellä tarjolla on varhais-, kukka ja parsakaalin lisäksi avomaalla tuotettua salaattia, nippuporkkanaa ja -sipulia sekä kesäkurpitsaa. Vihannesvalikoima monipuolistuu päivä päivältä. Vilkkaimmat sadonkorjuuviikot ajoittuvat koulujen alkamisajankohtaan.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




