Raisio tarjoaa sopimustuottajilleen ilmaisen hiilijalanjälkilaskurin – pääosassa kaura, mutta muitakin kasveja voi laskuriin syöttää

Raisio selvittää, mikä on sen kauratuotteiden todellinen hiilijalanjälki. Aiemmin laskelmassa on käytetty Luonnonvarakeskuksen tuottamia keskiarvolukuja. Kuva: Carolina Husu

Miten viime kesän kuivuus vaikutti kauran hiilijalanjälkeen? Miten suuri merkitys on maalajilla, entä kasvinsuojelulla tai lannoituksen muutoksilla?

Näitä asioita voi yleensä vain arvailla. Nyt Raisio kuitenkin tarjoaa sopimustuottajilleen mahdollisuuden päästä mukaan hankkeeseen, jossa omien kaura- ja muidenkin viljalohkojen hiilijalanjälkeä voi selvittää ja halutessaan vertailla muutaman vuoden ajalta taaksepäinkin.

Hankkeeseen on toivotettu tervetulleiksi kaikki kauran sopimustuottajat, hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta kertoo. Ilmoittautumisaika päättyy tämän viikon lopussa.

Uudet, yrityksiä velvoittavat kestävyysvaatimukset astuvat voimaan parin vuoden kuluttua, Oravuo kertoo. Yritysten on muun muassa pystyttävä osoittamaan valmistamiensa tuotteiden hiilijalanjälki koko arvoketjun matkalta. Elintarvikkeilla se tarkoittaa tietä pellolta kuluttajan ruokapöytään saakka.

Tähän saakka Raisio on käyttänyt laskennassaan Luonnonvarakeskuksen tuottamia keskiarvolukuja. Nyt halutaan selvittää, millaisella hiilijalanjäljellä yhtiön jalostama kaura todella tuotetaan.

Oravuo muistuttaa, että pääosa esimerkiksi kaurahiutaleiden hiilijalanjäljestä syntyy pellolla. Jalostus, pakkaus ja kuljetus tuovat siihen melko pienen lisän. Siksi tuottajia tarvitaan mukaan edustava joukko.

Raisio on valinnut hankkeeseen yhteistyökumppanikseen Envitecpolis Oy:n, joka on erikoistunut elintarvikeketjun asiantuntijapalveluihin.

Hankkeeseen osallistuville tarjotaan käyttöön Envitec vision -alusta, jonne viljelyn tiedot syötetään. Envitecpolis tarkistaa tiedot ja laskee kauran tuotannolle viljelijäkohtaisen hiilijalanjäljen.

Raisio saa vain yhteenvedon, ei kenenkään tilakohtaisia tietoja.

Omaa tilaa koskevat tiedot auttavat viljelijää kehittämään viljelyä kestävämpään suuntaan, Oravuo toteaa.

Niistä voi olla jatkossa muutakin hyötyä. Yritykset kysyvät todennäköisesti jo lähivuosina raaka-aineen tuottajiltaan hiilijalanjälkeen liittyvää tietoa.

Esimerkiksi meijerit seuraavat jo nyt tarkkaan maidontuottajiensa toiminnan vastuullisuutta, Oravuo huomauttaa.

Paljon puhutaan myös siitä, että pankit velvoitetaan tietämään jatkossa yhä enemmän rahoittamiensa asiakkaiden toiminnan vastuullisuudesta.

”En tiedä, voiko pankki jatkossa vaatia tilalta hiilijalanjälkensä tuntemista, jotta rahoittaisi kuivuri- tai navettainvestoinnin, mutta tiedosta voi olla hyötyä”, Oravuo pohtii.

Raisio järjestää ensi viikolla koulutustilaisuuden hankkeeseen mukaan ilmoittautuneille viljelijöille.

Hiilijalanjälkilaskelmaa varten tarvitaan tiedot kasvukauden 2023 kauran viljelyn toimenpiteistä. Lähes kaikki kerättävät tiedot löytyvät lohkokorteilta: lannoituspanokset, kasvinsuojeluaineiden käyttö, satotaso ja maaperätiedot.

Ehkä eniten laskemista vaatii tieto kasvi- tai lohkokohtaisesta polttoaineen kulutuksesta, Oravuo toteaa.

Järjestelmään voi syöttää myös tiedot vuosien 2022 ja 2021 viljelystä. Vaikka keskiössä nyt on kaura, muidenkin viljelykasvien tietoja voi syöttää.

Hanke on toistaiseksi määräaikainen.