Pelto sitoo hiiltä ainakin metriin saakka

Peltomaata pitää katsoa riittävän syvälle. Kevätviljan juuria löytyy metrin syvyydestä saakka, kun pellon rakenne on kunnossa eikä kasvua haittaavia tiivistymiä ole, Jussi Knaapi sanoo. Kuva: Pasi Leino

Pellon hiilivarastoja pitäisi katsoa muokkauskerrosta syvemmälle, ainakin metriin saakka, sanoo Loimaan viljelymenetelmäkokeessa mukana oleva innovaattori Jussi Knaapi.

Knaapi on mitannut hiilen muutoksia Loimaan kentällä yli vuosikymmenen ajan ja erot alkavat näkyä.

Muokkauskerroksessa hiiltä kertyi vuosittain 250 kiloa hehtaarilta, kun kynnön sijasta pelto suorakylvetään. Jankossa puoleen metriin saakka lisäystä oli 300 kiloa ja puolesta metristä metriin 450 kiloa vuodessa.

Knaapin mukaan Loimaan savet sitovat luonnostaan hiiltä ja kyntöruudullakin hiilen määrä on pysynyt ennallaan. Suorakylvössä hiiltä on kertynyt lisää maaperään.

Viljelymenetelmäkoetta ja tuloksia esiteltiin tiistaina neljällekymmenelle tutkijalle, neuvojalle ja viljelijälle. Alueelle on rakennettu monipuolinen mittausvarustus salaojastoineen. Yhtäjaksoista seurantaa on takana yli 15 vuotta.

Knaapin mielestä seuraavaan cap-kauteen tulisi saada mukaan pellon hiilen mittaaminen myös jankosta. Hän toivoo myös, että kuoppatesti palautetaan toimenpidevalikoimaan.

Knaapi arvelee, että seuraava iso ruokakeskustelu keskittyy elintarvikkeiden laatuun. ”Söimme paljon nykyistä ravinteikkaampaa leipää sotien jälkeen.”

Tilaisuutta isännöinyt päätoimittaja Eemeli Linna Koneviestistä piti keskeisenä sitä, että hiilen sitomisesta peltoon keskustellaan ja erityisesti, miten viljelijät voivat vaikuttaa viljelytoimilla hiilinielun kasvattamiseksi.

Kerääjäkasvit voivat olla tärkeitä peltojen hiilinielujen kasvattamisessa, kertoo tutkimuspäällikkö Jiri Luojukoski Datasenseltä.

Tavanomaisessa viljelyssä kasvit tuleentuvat heinä-elokuun taitteessa ja samalla hiilen sitominen loppuu. Kerääjäkasvit jatkavat kuitenkin hiilen sitomista pitkälle syksyyn, jopa joulukuulle saakka.

Luojukosken mukaan kuluvan kesän mittaukset syysvehnäpellolta osoittivat, että turvepelto ei juuri poikkea kivennäismaasta hiilen vapautumisessa ja sitomisessa. Turvepelto kasvoi rehevästi, mikä saattaa osaltaan selittää tulosta.

Monipuolinen kasvusto kestää sään ääri-ilmiöitä yksipuolista paremmin. Kasvit hyötyvät toisistaan, mutta syytä siihen ei tiedetä, Jussi Knaapi kertoo.