MT-kysely: Enemmistö suomalaisista olisi valmis maksamaan kotimaisesta ruuasta enemmän, jos se varmistaisi viljelijöiden toimeentulon

Maaseudun asukkaat olivat kaupunkilaisia valmiimpia maksamaan lisää viljelijän riittävästä toimeentulosta. Kuva: Sanne Katainen

Suomalaisten selkeä enemmistö maksaisi ruuasta enemmän, jos se varmistaisi viljelijöiden riittävän toimeentulon, selviää MT:n kyselystä.

TNS Kantar Agrilla teetyn kyselytutkimuksen perusteella 59 prosenttia vastaajista maksaisi ruuastaan korkeampaa hintaa tuottajan osuuden turvaamiseksi. Kielteisellä kannalla oli 24 prosenttia vastaajista.

En osaa sanoa -vastausten osuus oli 17 prosenttia.

Puoluekannan perusteella eniten kyllä-vastauksia tuli henkilöiltä, jotka aikovat äänestää keskustaa huhtikuun eduskuntavaaleissa. Heistä 90 prosenttia kertoi olevansa valmiita maksamaan ruuasta enemmän, jos siten taataan viljelijän riittävä toimeentulo.

Keskustalaiset olivat selvästi innokkaimpia maksajia. Heidän perässään tulevat vasemmistoliittoa äänestävät 64 prosentin kyllä-vastausten osuudella. Vihreiden äänestäjistä 62 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi.

Kokoomuksen ja SDP:n äänestäjät ovat mielipiteissään varsin lähellä toisiaan. Puoleiden välillä on alle prosenttiyksikön ero, kokoomuslaisten kyllä-vastausten pyöristyessä 60 prosenttiin ja sosiaalidemokraattien 59 prosenttiin.

Perussuomalaisia äänestävistä 56 prosenttia ja kristillisdemokraatteja äänestävistä 53 prosenttia vastasi myöntävästi.

RKP:n äänestäjien keskuudessa maksuhalukkuus oli kaikkein vähäisintä. Puoluetta tulevissa vaaleissa äänestävistä alle puolet, 49 prosenttia, olisi valmis maksamaan ruuasta korkeampaa hintaa.

Asuinpaikan perusteella Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla suhtauduttiin muuta maata kielteisemmin asiaan. Eteläsuomalaisista puolet ja pääkaupunkiseudulla asuvista 54 prosenttia maksaisi ruuastaan enemmän.

Eniten kielteisiä vastauksia, 32 prosenttia, annettiin Etelä-Suomesta.

Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa myönteisesti vastanneiden osuus oli molemmissa 61 prosenttia. Pohjois- ja Itä-Suomessa myönteisten vastausten osuus oli 66 prosenttia.

Helsinkiä ja muuta Suomea verrattaessa helsinkiläiset ovat hieman haluttomampia maksamaan ruuasta korkeampaa hintaa. Pääkaupungissa kyllä-vastausten osuus on 55 prosenttia ja ei-vastausten osuus 30 prosenttia.

Muualla Suomessa kyllä-vastauksen antoi 60 prosenttia ja ei-vastauksen 24 prosenttia tutkimuksen osallistujista.

Maaseutumaisissa kunnissa maksuvalmiudesta kertoi 67 prosenttia vastaajista. Myönteisten vastausten osuus on 9 prosenttiyksikkö kaupunkimaisia kuntia korkeampi.

Iän karttuessa myös vastaajien halu maksaa viljelijän toimeentulosta kasvoi.

Alle 30-vuotiaista vastaajista hieman yli puolet, 55 prosenttia, maksaisi enemmän viljelijän toimeentulon turvaavasta ruuasta. Yli 64-vuotiaissa vastaajissa myönteisesti vastaavien osuus nousee 65 prosenttiin.

Kielteisesti vastaajien osuus on nuorimmassa ikäryhmässä noin neljännes ja vanhimmassa noin viidennes.

Luvut olivat suunnilleen samat sekä mies- että naisvastaajilla. Miesten keskuudessa kielteisesti vastanneiden määrä oli hieman naisia korkeampi. Naisten vastauksissa ”en osaa sanoa” puolestaan korostui hieman.

Sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin pieniä, ja mahtuvat virhemarginaalin sisään.

Kyselyä varten haastateltiin 1 087 täysi-ikäistä Manner-Suomessa asuvaa henkilöä. Haastattelut tehtiin helmikuun 17.–22. päivä.

Tutkimuksen virhemarginaali kaikkien vastaajien kesken on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotokset ovat suuntaa-antavia.