Mari Nikonen ja Olli Häkkinen viljelevät luomussa olevaa kasvi- ja marjatilaa Laukaassa. Kuva: Petri Blomqvist
Juurieritteet loukuttavat hiiltä maahiukkasten sisään
Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää tärkeänä, että eläinperäisiä luomutuotteita tuotetaan Suomessa jatkossa enemmän.
Luomuviljelijä Philipp Mayer (vas.), maaperätutkimuksen asiantuntija Joel Williams ja uudistuvan maatalouden tutkija Galina Kallio esitelmöivät yleisölle Valtakunnallisilla luomupäivillä Jyväskylässä viime viikolla. Kuva: Petri Blomqvist"Multavuus on olennainen asia maan kasvukunnon kannalta", toteaa maaperätutkimuksen asiantuntija ja kouluttaja, australialainen Joel Williams.
”Aika usein ajatellaan maan päällistä osaa multavuuden lisääntymisessä. Nykytutkimuksen valossa tärkein tapa rakentaa multavuutta lähtee kuitenkin maan alta, juurikarikkeesta", Williams toteaa.
"Juuret vapauttavat juurieritteitä. Olemme oppineet ymmärtämään, että nämä juurieritteet ovat kuin päälle ja pois -kytkimiä, joilla kasvit voivat käynnistää tai sammuttaa mikrobitoimintaa maaperässä erilaisilla yhdisteillä”, Williams sanoo.
Osa juurieritteiden tuottamista yhdisteistä kiihdyttää kasvien kasvua ja osa suojaa niitä taudeilta.
Juurieritteet toimivat kasvien ravinnonlähteinä ja myös liimaavat maan partikkeleita yhteen.
"Maassa pesivien bakteerien ja sienten eritteet liimaavat maahiukkasia ja murustavat maata", Williams kertoo.
Kun syntyy uusia muruja, orgaanisia aineita jää ikään kuin loukkuun murujen sisään.
”Tämä on kriittisen tärkeä asia hiilen varastoitumisessa maahan. On oltava muruja, joiden sisään hiili sitoutuu.”
Jos maata muokataan tai muuten käsitellään siten, että murut särkyvät, maa on vaarassa liettyä.
"Silloin hiiltä vapautuu maasta ja päätyy takaisin ilmakehään."
Williamsin mukaan juurikarikkeet ovat jopa 12–13 kertaa tehokkaampia maan multavuuden rakentamisessa kuin lehtikarikkeet.
"Kasvien isojuurisuus on olennainen asia. Esimerkiksi seosviljelylajikkeet ja laiduntaminen ovat hyviä juuristojen kasvattamiseen", Williams toteaa.
Hänen mukaansa monimuotoisessa viljelykulttuurissa juuristot ovat valtavasti suurempia kuin monokulttuurisessa viljelyssä.
"Maan kasvukuntoa pitää ajatella kemian, fysiikan ja biologian yhdistelmänä sekä kasvien toimintana."
Williams esitteli näkemyksiään Valtakunnallinen luomupäivä -tapahtumassa Jyväskylässä viime viikon keskiviikkona.
Luomuviljelijä Philipp Mayer korostaa niin ikään kasvien elävän juuriston merkitystä maan kasvukunnolle.
"Kantavana ajatuksena itselläni on, että viljelytoimenpiteistä tulisi aiheutua maalle, luonnolle ja ympäristölle pienin mahdollinen häiriö."
Mayer nostaa esimerkiksi riittävän pitkän laidunnuskierron.
"Kun laidunten annetaan levätä, siellä alkaa tapahtua ihmeellisiä asioita. Kasvit alkavat kasvaa paremmin ja sitoa tehokkaammin hiiltä maahan.”
Uudistuvan maatalouden tutkija, kauppatieteiden tohtori Galina Kallio käytti luomupäivillä puheenvuoron kumppanuusmaataloudesta.
"Kumppanuusmaataloudessa haastetaan asetelma, jossa ruoka on hyödyke, josta maksetaan. Lähtöajatuksena on, että viljelijän työ itsessään on arvokasta, ja siitä pitää saada kompensaatio", Kallio sanoo.
Kumppanuusmaataloudessa muodostetaan ruokaosuuskunta, jonka jäsenet ostavat elintarvikkeet tukun sijaan suoraan viljelijältä.
Usein ostaja sitoutuu ostamaan ja viljelijä myymään kokonaisen sadon etukäteen.
"Kun sitoudutaan ostamaan tuote tai tuotteet etukäteen, sitoudutaan jakamaan myös riskiä. Viljelijä ei yksin kanna seurauksia huonosta sadosta", Kallio sanoo.
Suomessa toimii tällä hetkellä kymmenkunta kumppanuusmaataloustilaa. Niistä ensimmäinen oli vuonna 2011 perustettu Herttoniemen ruokaosuuskunta, jonka perustajajäseniä Galina Kallio oli.
Valtakunnallisille luomupäiville tervehdyksensä tuonut maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) piti erityisen tärkeänä, että eläinperäisiä kotimaisia luomuelintarvikkeita tuotettaisiin enemmän.
"Nyt puolet Suomessa myytävästä luomusta on kotimaista, eikä se ole kestävä tilanne. Kotimaisen luomun osuus kauppojen hyllyillä sekä kulutuksessa on saatava kasvuun."
Maatalousministerin mielestä Suomessa käytävä ilmasto- ja ympäristökeskustelu on käynyt turhan yksioikoiseksi.
"Ei pidä puhua pelkästään ruuan hiilijalanjäljestä. Myös ruuan turvallisuus, alhaiset antibioottitasot, ympäristöystävällisyys, ketjun läpinäkyvyys, eläinten ja tuottajien hyvinvointi sekä kestävä talous ovat tuotantomme kivijalkoja", Leppä kiteyttää.
Laukaalainen Nojosniemen kasvi- ja marjatila oli yksi Valtakunnallisten luomupäivien tilavierailukohteista viikko sitten keskiviikkona.
Opettajista, virkamiehistä, tutkijoista, luomuviljelijöistä, tavanomaisista maanviljelijöistä sekä maaseutuyrittäjistä koostuvat vierailijaryhmät tutustuivat neljän keskisuomalaisen luomutilan toimintaan.
Mari Nikonen ja Olli Häkkinen ovat pitäneet luomutilaa vuodesta 2016.
"Sukupolvenvaihdos tehtiin syksyllä 2015 ja luomuun siirryttiin alkuvuodesta 2016. Luomu oli luonnollinen valinta", Nikonen kertoo.
"Haluamme tuottaa mahdollisimman puhdasta ruokaa."
Nojosniemen tila oli tavanomainen kasvinviljelytila, jossa viljeltiin ohraa ja kauraa.
"Luomuun siirryttäessä tehtiin isoja muutoksia. Härkäpapu on meillä ykkösjuttu. Lisäksi viljelemme hamppua, kauraa ja tyrniä. Muuramessa meillä on puutarhapiste, jonne on istutettu 150 päärynäpuuta. Siellä on myös mustaherukoita, vadelmaa ja mansikkaa", Nikonen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
