25 vuotta EU:ssa: Maataloustuotanto säilyi, mutta viljelijöiden tulot pienenivät – "Ensimmäiset 10 vuotta olivat selviytymistaistelua"

Maataloustuotannon määrä on säilynyt Suomessa EU-jäsenyyden ajan lähtökohtiin nähden yllättävän hyvin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen 25-vuotisen EU-jäsenyyden aikana maataloustuotannon määrä on säilynyt yllättävän hyvin, mutta maatalouden kannattavuustavoitteet eivät ole toteutuneet.

Keskeisin maatalouspolitiikalle Suomessa asetettu tavoite koko EU-ajan on ollut luonnonolosuhteista johtuvan kilpailukykyhaitan kompensointi, jotta suomalainen tuotanto pärjää yhteismarkkinoilla.

Jäsenyyden ensimmäiset 10 vuotta olivat selviytymistaistelua, sanoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suomi on ollut yhteisessä maatalouspolitiikassa poikkeusten hakija ja on niitä onnistuneesti saanutkin.

Esimerkiksi Agenda 2000 reformissa Suomi ja Ruotsi saivat luonnonolojensa takia poikkeuksia Suomen aloitteesta, muun muassa kuivaustuen. Sen jälkeen Suomi on saanut poikkeuksia muun muassa tuotantosidonnaisten tukien maksuun.

Vuoden 2003 uudistuksen jälkeen Suomi otti aiempaa aktiivisemman roolin koko yhteisen maatalouspolitiikan muotoiluun.

Niemi summasi viime viikolla Maataloustieteen päivillä Suomen vaiheita EU:n maatalouspolitiikassa.

Vuonna 1994 maatalouden kokonaistulot olivat 4,3 miljardia euroa. Toisena EU-vuotena vuonna 1996 kokonaistulot eli myyntitulot ja tuet olivat yhteensä 3,7 miljardia.

Myös kustannukset alenivat vähän, mutta eivät samassa suhteessa kuin tulot, Niemi sanoo.

Maataloustuet eivät ole koko ajan vain laskeneet, kuten usein saatetaan ajatella.

Alimmillaan maataloustuet olivat vuonna 1999, kun ne olivat 1,4 miljardia euroa. Tuohon aikaan eteläinen Suomi ei vielä kuulunut luonnonhaittakorvauksen piiriin, mikä muun muassa pienensi tukisummaa myöhempiin vuosiin verrattuna.

Vertailun vuoksi vuonna 2017 tuet olivat yhteensä 1,779 miljardia euroa.

Tuotantomäärissä politiikan tavoitteet ovat toteutuneet paremmin kuin EU:hun liittyessä osattiin odottaa.

"Silloin arvioitiin, että tuotanto vähenee niillä tukitasoilla", Niemi kertoo.

Maitoa Suomessa tuotetaan nykyisin suurin piirtein sama määrä kuin 1990-luvun alussa. Lihantuotanto on EU-aikana kasvanut. Viljasadot vaihtelevat vuosittain, keskimäärin tuotanto on säilynyt entisellään.

Maanviljelijöiden tulot sen sijaan ovat laskeneet.

Tilaa kohti laskettu keskimääräinen yrittäjätulo on nyt noin puolet siitä mitä se oli vuonna 1994, Niemi kertoo.

Koko Suomen maatalouden yhteenlaskettu yrittäjätulo on nyt noin puolet 2000-luvun alun lukemista.

Suomessa maatalouden kannattavuus on jäänyt EU-maiden keskimääräistä kehitystä heikommaksi. Länsinaapuri Ruotsissa maatalouden kannattavuus on vielä Suomea heikompi.

Niemen mukaan ilman EU-jäsenyyttäkin maatalous olisi todennäköisesti kehittynyt samaan suuntaan kuin nyt on käynyt.

Kansainvälinen kauppapolitiikka olisi asettanut paineita maataloudelle joka tapauksessa. Lisäksi suomalaiset eivät olisi pitkään hyväksyneet tuonnilta suojattua ja hintasäännösteltyä ruokamarkkinaa. Tilamäärä olisi vähentynyt ilman EU-jäsenyyttäkin.

Maatalouspolitiikan onnistumisiin Niemi laskee mukaan elintarviketurvallisuuden säilymisen korkeana.

Epäonnistuminen sen sijaan on ollut, että tukijärjestelmää ei ole pystytty yksinkertaistamaan.

EU:n maatalouspolitiikan seuraava uudistus on nyt tekeillä ja astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2022.

Luken sekä Pellervon taloustutkimus PTT:n arvioiden mukaan Suomen maataloustuotannon määrät pysyisivät uudistuksen jälkeen keskimäärin ennallaan.

Se kuitenkin vaatisi, että maataloustuotteiden hintakehitys vastaisi vähintään tuotantopanosten hintakehitystä ja kansallinen tukijärjestelmä säilyisi ennallaan.