Luomusitoumuksien kielto aiheuttaa epävarmuutta

Tero Tolvanen kunnostaa uutta peltoa luonnonmukaiseen tuotantoon. Kuva: Lari Lievonen

Tero Tolvanen viljelee Rääkkylässä mansikkaa ja herukkaa. Lisäksi viljelyssä on ohraa, kauraa, ruista ja apilaa siementuotantoon. Tolvanen ehtii työskennellä ProAgrialla jonkin verran. Perheessä harjoitetaan maataloutta oikein urakalla, sillä Tolvasen vaimon päätoimi on mehiläistarhaus.

Tila on ollut luomun piirissä Tolvasen vanhempien aikana jo vuodesta 1998. Luomuun siirryttiin Tolvasen toiveesta, koska sukupolvenvaihdos oli silloin jo näköpiirissä. Hän itse on ollut tilan isäntänä vuodesta 2002.

"Luomussa kiinnostivat ympäristöasiat sekä kasvinsuojeluaineiden vastenmielisyys", Tolvanen kertoo luomuun siirtymisen syistä.

Tänä keväänä Tolvasen viljelypinta-ala on kasvanut 10 hehtaarilla. Se on tosin kokonaan tukikelvotonta.

"Tukikelvottoman maan voi kunnostaa marjanviljelyyn, mutta pelkästään viljanviljelyssä en ehkä kasvattaisi pinta-alaa näin", Tolvanen kertoo.

Hän arvioi, että tueton vuosi tuskin vaikuttaa viljatilojenkaan kehittämiseen, sillä luomutuki ei kuitenkaan ole kuin noin 160 euroa hehtaarilta.

"Vuoden tuettomuus on tilapäinen häiriö, joka toki harmittaa, mutta ei se tilan kehittämiseen vaikuta."

Oletus on, että uuden ohjelmakauden myötä luomusitoumuksia taas tehdään. Tolvanen suhtautuu kuitenkin hieman varauksella hallituksen linjauksiin.

"Vappusatanenkin kutistui, voihan luomutuki kutistua myös", hän pohtii.

Tolvanen aprikoikin, että vaikka tueton vuosi ei vaikuta tilan kehittämiseen, yleiseen ilmapiiriin se voi vaikuttaa.

"Henkinen vaikutus mielialaan on suurempi. Tulee epävarma olo, että voiko tämä tapahtua toistekin. Sellaisilla tiloilla, joissa oltaisiin oltu juuri siirtymässä luomuun, tämä oli kuin olisi matto vedetty jalkojen alta. Toisaalta taas jos on miettinyt luomuun siirtymistä ja on vielä vähän epävarma siitä, tällainen estää sen varmaan kokonaan."

Lue lisää:

Luomupinta-ala kasvaa siitä huolimatta, että uusia luomusitoumuksia ei tehdä