"Valkuaiskasvien suunnitellun kylvöalan voisi hyvin kaksinkertaistaa – sille määrälle löytyisi teollisuudesta kysyntä"

Ilkka Ala-Fossi esitteli kuukausi sitten A-Rehun Ilmajoen Koskenkorvan-tehtaan uutta tuotantolinjaa. Kuva: Johannes Tervo

Atrian tytäryhtiössä A-Rehussa on tehty vuosikaudet töitä kotimaisen valkuaisen käytön ja viljelyn lisäämiseksi. Tuorein virstanpylväs oli se, että herneen määrä yhtiön broilerirehuissa ohitti soijan.

"Hernettä meillä käytetään nyt 15 miljoonaa kiloa vuodessa, ja mielellään ottaisimme enemmän", rehuliiketoiminnan johtaja Ilkka Ala-Fossi sanoo.

Toinen yhtiön käyttämä valkuaiskasvi on härkäpapu. Sen käyttö lähtee kovempaan kasvuun vasta, kun viljelyyn saadaan vuoden–kahden päästä uudet haitta-aineettomat lajikkeet, Ala-Fossi toteaa.

Viime kesän satoon verrattuna A-Rehu pystyisi ostamaan kolminkertaisen määrän kotimaisia valkuaiskasveja.

"Ja tämän vuoden kylvöennusteeseenkin nähden alat voisi hyvin kaksinkertaistaa. Sille määrälle löytyisi teollisuudesta kysyntä. Silloin olisimme jo lähellä tilannetta, jossa normaalisatovuonna soija pystyttäisiin pitkälti korvaamaan kotimaisella valkuaisella."

Herneen ja härkäpavun lisäksi A-Rehu korvaa tuontisoijaa muun muassa kuoritulla kauralla sekä teollisuuden, esimerkiksi Altian Koskenkorvan tehtaan sivujakeilla.

Atrian Perhetilojen lihasiat ruokitaan jo nyt kokonaan ilman soijaa. Niiden osuus on noin puolet yhtiön lihasikatuotannosta.

Herneen viljelyä pidetään hankalana ja riskialttiina.

Ala-Fossin mukaan sitä ei kannata pelätä liikaa. "Perehtyä pitää mutta ei pelätä. Itsekin sivutoimisena viljelijänä olen kokeillut sekä hernettä että härkäpapua. Kyllä ne toimivat, kun vaan lukee oppaat etukäteen."

Hän muistuttaa, että viljely hoituu samoilla koneilla kuin viljan tuotanto.

Tietoa saa muun muassa herneen viljelyoppaasta, jota A-Rehukin oli mukana tuottamassa.

Moni punnitsee viljelyn riskien ja hinnan suhdetta.

Ala-Fossi muistuttaa, että herne on monena vuonna ollut ProAgrian vertailun kannattavimpia kasveja.

A-Rehu kannustaa tuotantoon takuuhinnan avulla.

Esimerkiksi herneen porttihinta on tällä hetkellä 220 euroa tonnilta. Takuuhinnaksi on luvattu 200 euroa: vähintään sen viljelijä saa ensi kesän sadosta, vaikka markkinahinta laskisi sen alle. Jos markkinahinta on korkeampi, niin on porttihintakin.

Härkäpavun porttihinta on nyt 245 euroa tonnilta ja takuuhinta sama 200 euroa tonnilta kuin herneellä.

Ala-Fossi suuntaa toiveita myös päättäjille: jos kotimaisen valkuaisen määrää halutaan lisätä, valkuaiskasvipalkkion nosto auttaisi.

Tänä vuonna herneen ja härkäpavun viljelyvarmuutta lisää se, että niiden kasvunsäätöön käytettävä ModdusEvo sai väliaikaisen käyttöluvan. "Se tuo lisää varmuutta puintiin", Ala-Fossi toteaa.