Ympäristökorvauksen rahoitus riippuu leikkauksista
Maa- ja metsätalousministeriö ei vielä tiedä, maksetaanko ympäristökorvaukset vuonna 2016 sopimusten mukaisina.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Anna Schulman kertoo, että ministeriössä odotetaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) linjauksia asiassa.
”Olemme odottaneet vastauksia jo jonkin aikaa”, Schulman toteaa.
”Ministeriössä on selvitetty erilaisia toimintavaihtoehtoja, mutta toimenpiteet riippuvat hallituksen valitsemasta leikkauslinjasta sekä EU:n komission suhtautumisesta ehdotettavaan ohjelmamuutokseen.”
Schulman kertoo, että maaseutuohjelman seurantakomitean kokous on marraskuussa. Siihen mennessä ainakin tiedetään mahdolliset muutokset ympäristökorvausjärjestelmään.
Viljelijät ovat hakeneet tänä vuonna paljon ympäristösitoumuksia. Erityisesti suojavyöhykkeelle maksettava korvaus voi tuottaa paremmin kuin viljanviljely.
Viljan markkinahinnat ovat olleet pitkään matalat ja tuotantokustannukset suuret. Myös kerääjäkasvien kylvämisestä on luvattu houkuttelevia korvauksia.
Viljelijä sitoutuu ympäristökorvausten ympäristösitoumukseen tai ympäristösopimuksiin viideksi vuodeksi. Korvausta kuitenkin haetaan joka vuosi erikseen.
MTK-Satakunta esittää kirjelmässään MTK:n johtokunnalle, että ensi vuoden sitoumus- ja sopimusehdoista täytyy saada selvyys mahdollisimman pian.
Jos valtion ympäristökorvauksiin varaamat rahat eivät riitä, alennetaanko korvaussummia? Valtio saattaa periaatteessa myös katkaista sopimuksen ennen aikojaan ja tarjota jatkoksi uutta sopimusta aiempaa huonommilla ehdoilla.
Viljelijän kannalta tilanne on vaikea. Hän on sitoutunut sopimukseen moneksi vuodeksi, tehnyt viljelysuunnitelmat sopimuksen mukaiseksi ja laskenut saavansa tietyn rahasumman korvaukseksi.
Suojavyöhykkeiden kasvusto pitää sopimusehtojen mukaan niittää ja kuljettaa pois vyöhykkeeltä. Sitä varten on saatettu hankkia myös koneita, joiden kustannukset on tarkoitus rahoittaa korvaustuloilla.
Viljelijä joutuu siis etukäteen investoimaan rahaa sopimukseen, josta ei mahdollisesti tulekaan luvattua tuloa.
Jos muutoksia korvauksiin tulee, täytyy ainakin viljelijältä vaadittavia toimia helpottaa vastaavasti, MTK-Satakunnan kirjelmässä todetaan. Esimerkiksi suojavyöhykkeen niitto- ja korjuuvelvoite voitaisiin muuttaa kahden vuoden välein tehtäväksi.
Rea Peltola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
