Ylinurmikosket tuottavat laatumaitoa ilman kiirettä
IKAALINEN (MT)
Ylinurmikosken Pirjon ja Veijon ahkeran työn ansiosta tilan karja on lypsänyt ensiluokkaista maitoa 25 vuotta.
Sisarusten työ sai kiitoksen viime perjantaina, kun heidät palkittiin Walter Ehrströmin -säätiön kultaisella mitalilla laatumaidon tuottamisesta. Kultainen mitali myönnettiin 52 maitotilalle eri puolille Suomea.
Ikaalisissa sijaitsevan Ylinurmikosken tilan tuottaman maidon laadun takaa huolellinen työ, jota tehdään ilman hätiköintiä.
”Turha kiire pois. Työt tehdään ajallaan ja niitä tehdään niin kauan, että ne on hoidettu”, Veijo Ylinurmikoski sanoo.
Jokaisen lehmän maidosta otetaan solunäyte aamuin illoin ennen lypsyä. Ennen solu- eli lettupannutestiä utare pyyhitään puhtaaksi.
Lypsykone testataan joka vuosi, vaikka suositus on kahden vuoden välein. Ylinurmikosket haluavat säännöllisellä testauksella varmistaa, että tykytin taatusti toimii.
Karjan keskituotos on tänä vuonna noin 6 000 kiloa.
”Lehmää ei pakoteta hirmuisiin tuotoksiin, se on luontokappale. Se lypsää minkä lypsää ja syö minkä syö.”
Ylinurmikosken 12 lehmän karja tuntuu EU-Suomessa pieneltä. Siihen pienuus jääkin. Isäntäväki hoitaa eläimiään suurella sydämellä ja on silmin nähden ylpeä työstään.
Laajentamishaluja Ylinurmikoskilla ei ole, mutta töitä tehdään eläkeikään saakka.
”Pienellä voi mennä paljon paremmin kuin suurella. Isossa on koko ajan kiinni, vaikka olisi kaikki koneet ja laitteet” , Ylinurmikosket pohtivat.
Maitotilallisen työssä parasta on, kun kukaan ei pompota eikä määräile. EU-byrokratia kaihertaa, mutta sen kanssa on vaan elettävä.
”Tässä työssä saa välillä ottaa päivänokoset.”
Yhtymänä tilaa hoitavat sisarukset vakuuttavat, että keskinäisiltä riidoilta on vältytty.
Molemmat kertovat ehdotuksiaan ja näkemyksiään tilan pidosta. Sitten valitaan paras vaihtoehto, jonka pohjalta edetään.
”Tavoitteena on, että joukossa ei ole yhtään huonoa eläintä”, Pirjo Ylinurmikoski kertoo. Kaikkien pitää lypsää hyvin ja pysyä terveenä. Lehmät poistetaan noin viiden vuoden ikäisinä.
Rotuina on sekä holstein-friisiläinen että ayrshire.
Lehmät siemennetään aina valiosonneilla. Karja ei kuulu tarkkailuun, koska isäntäväen mielestä se on liian kallista hyötyyn verrattuna.
Lehmät ovat pysyneet terveinä, eläinlääkäri joutuu käymään tilalla pari kertaa vuodessa. Yleensä käynnin syy on utaretulehdus tai tiinehtyvyyden ongelmat.
Navetalle mennään ennen kuutta. Lypsyineen aikaa kuluu parisen tuntia. Iltatöille lähdetään kolmen maissa ja pois päästään seitsemän korvissa.
Vanha parsinavetta on rakennettu sotien jälkeen ja parhaat päivät alkavat olla jo takana. Aikaa kuluu, koska työt tehdään käsin lypsyä lukuun ottamatta.
Lehmät saavat esikuivattua säilörehua, kuivaa heinää, puolitiivistettä ja kauraa.
Rehu on peräisin omilta pelloilta, mutta urakoitsija niittää ja paalaa nurmen. Tilalla on peltoa noin 20 hehtaaria.
Säilömiseen käytetään maitohappobakteereita. Ennen paalaamista heinän annetaan kuivahtaa noin kolme tuntia. Kun rehu on riittävän kuivaa, se ei jäädy talvella.
Kesät karja viettää laitumella, siitä ei tingitä.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
