
Jäähile-kyyttö tottelee hyvin, kunhan sitä muistaa helliä, lelliä ja leperrellä
Valtteri Änkö on opettanut Jäähile-kyytölle rattaiden vetämisen. Kyyttö kyyditsi Farmari-näyttelyssä ahkerasti lapsia ja yhtä toimittajaakin.
Jäähile ja Valtteri Änkö odottelivat seuraavaa kyydittävää Farmari-näyttelyssä. Kuva: Linnea NordlingPoniajelu rattailla oli ollut Valtteri Änkön haaveena lapsesta asti. Hän päätti toteuttaa unelmansa – lehmällä.
Jäähile on syyskuussa 5 vuotta täyttävä lehmä. Rodultaan se edustaa itäsuomenkarjaa, eli tuttavallisemmin kyyttöä.
Jäähileen koulutus oli Änkön mielestä loppujen lopuksi aika helppoa.
"Ei se poikennut niin paljon hevosen koulutuksesta."
Ensin hän koulutti lehmää kulkemaan ohjaksissa, myöhemmin valjaissa ja lopuksi rattaiden kanssa. Sitten piti opettaa käskyt. Jäähile tuntee käskyt oikealle, vasemmalle, vauhdin lisäyksen, eteenpäin menon ja peruutuksen.
"Kyllä sitä raviinkin saa nostettua, mutta mieluummin se löntystää rauhallisesti."
Farmari-maatalousnäyttelyssä lapset pääsivät Jäähileen vetämien ja Änkön ohjastamien rattaiden kyytiin tekemään kierroksen lypsykarjakehässä.
Toimittajakin sai luvan tulla kyytiin. Ilmeisesti painoraja ei siis ihan heti tule vastaan vankkatekoisella, mutta varsin pienellä kyytöllä.
Kyyti oli oikein leppoisaa ja tasaista. Välillä vauhti vähän hiipui, mutta kun Änkö heilautti ohjaksia ja puhui mukavia kyytölleen, askeleet taas rivakoituivat.
Nautojen kanssa kysytään kärsivällisyyttä.
MT on tavannut Jäähileen aikaisemminkin. Kotona Ikaalisissa se lähtee Änkön mukaan vaikka kauppareissulle (MT 31.7.2015).
Jäähileestä tuli vetolehmä sattumalta. Änkön maitotilalle otettiin jo vuosia sitten kyyttö, jonka jälkeläisiä Jäähile on.
”Se oli puolen vuoden ikäinen, kun lähdin viemään sitä pihalle. Se jästipää ei tahtonut millään kulkea sivulta taluttaen, vaan sen perässä piti kävellä. Pistin kummallekin puolelle riimut ja siitä tuli jokin hullu päähänpisto, että aloin kysellä sille sopivia ohjaksia ja valjaita.”
Vähitellen työ alkoi tuottaa tulosta ja Jäähile oppi kulkemaan valjastettuna metsäpolkua. Seuraavaksi sille hankittiin shetlanninponille mitoitettu kärry. Siitä alkoi pienen lehmän kärrynvetäjän ura.
Lisätty 15.6. klo 19:35 kommentteja aiemmasta haastattelusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

