Ministeriöltä heruisi kriisitukea vain maidolle
Tuottajat ja hallinto eivät ole saavuttaneet yhteisymmärrystä siitä, miten maatalouden kriisitukeen lisätalousarviossa varattu 20 miljoonaa euroa pitäisi kohdentaa. Kipukohtana on erityisesti se, miten Venäjän asettamista pakotteista kärsivät tuotantosuunnat otetaan rahan jaossa huomioon.
Tuottajajärjestöt ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelivat kriisituen kohdentamisesta keskiviikkona, mutta lähentymistä kannoissa ei tapahtunut.
MTK ei hyväksy maa- ja metsätalousministeriön ajamaa linjaa, jossa koko summa kohdennettaisiin käytännössä maitotiloille. Järjestön näkemyksen mukaan ongelmat koskevat muitakin tuotantosuuntia, esimerkiksi ruokaperuna- ja sikasektori olisivat jäämässä ministeriön ehdotuksessa nuolemaan näppejään.
”Ministeriössä ei tunnusteta, että ruokaperunan ja sianlihan tuotannolla olisi rajoitusten vuoksi ongelmia”, ihmettelee MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila. ”Tilanne on maitotiloilla erittäin vaikea, mutta vakavia vaikeuksia on muillakin tuotantosuunnilla.”
Kaila vaatii ministeriöltä enemmän yritystä.
”Muiden tuotantosuuntien huomioiminen myöhemmin tehtävässä kansallisten tukien ratkaisussa ei onnistu, sillä ruokaperunalle ei makseta lainkaan kansallisia tukia ja sianlihan tuotannolle maksuvaltuuksia on vain Pohjois-Suomessa.”
Kailan mukaan MTK vaatii, että komission kanssa käytävissä neuvotteluissa tavoitteiden pitää olla Suomen tarpeiden mukaiset.
”Nyt taidetaan tyytyä siihen, mikä on jo valmiiksi luvattu.”
Maidontuotannolle ollaan EU:n komission tiedonannon mukaan kaavailemassa tukipakettia Suomelle ja Baltian maille.
Kaila muistuttaa, että kansallisiin tukiin esitetään ensi vuoden budjettiin 56 miljoonan euron leikkausta. Siitä 34 miljoonaa euroa siirtyy maksettavaksi osana EU:n tuotantoon sidottuja tukia. Tällöin tuleva kansallisten tukien ratkaisu on tehtävä 22 miljoonaa pienemmällä rahamäärällä.
Käytännössä tuottajat jäävät nyt luvatun 20 miljoonan euron jälkeenkin vielä 2 miljoonaa euroa miinukselle.
”Tilanne on Venäjän pakotteisiin syyttömien viljelijöiden kannalta nyt täysin kohtuuton. Luvattiin tukitoimia, mutta saatiin pelkkiä leikkauksia.”
Kaila muistuttaa, että markkinatilanteen lisäksi ensi vuodesta tekee vaikean tukien maksurytmiin tulevat muutokset.
Jos hallinnon valmistelema maataloustukien maksuaikataulu toteutuu tämänhetkisten kaavailujen mukaan, suuri osa maataloustuista maksetaan ensi vuodesta lähtien selvästi nykyistä myöhemmin.
Esimerkiksi tilatuen korvaava perustuki maksettaisiin nykyisen joulukuun alun sijaan joko joulun aluspäivinä tai tammikuun lopulla. Vuoden 2016 puolelle siirtyvät myös eläinpalkkiot.
Siihen, onko perustukea ylipäätään mahdollista maksaa ennen joulua, vaikuttavat meneillään olevat elykeskusten yt-neuvottelut. Mikäli valvontaresurssit ohenevat, on suuri vaara, että valvontoja ei saada joulukuun alkuun mennessä valmiiksi.
Ja jos valvonnat ovat kesken, tukimaksatusta ei voida aloittaa.
MTK:n maatalouslinjan tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen pelkää tukimaksatusten lykkääntymisen lisäävän huomattavasti tilojen maksuvaikeuksia ensi vuonna.
”Suomalaistilojen laskennallinen maataloustulo on ollut viime vuosina 700–1 000 miljoonaa euroa. Jos jopa 500 miljoonan euron tukimaksatukset siirtyvät ensi vuodelta seuraavalle, maataloustulo jää ensi vuonna hyvin alhaiseksi.”
Aikataulun muutoksesta eivät kärsi vain viljelijät.
”Jos jopa 500 miljoonan euron tuet maksetaan ensi vuoden sijaan vasta vuonna 2016, vaikutukset tuntuvat myös tuotantopanosten kaupassa ja maatalousvaltaisten kuntien taloudessa”, Lappalainen muistuttaa.
AB-tukialueella tilannetta mutkistaa entisestään maidon litratuen muutos EU:n lypsylehmäpalkkioksi. Litratukea on maksettu tähän asti kuukausittain hieman yli 3 senttiä litralta.
Ensi vuodesta eteenpäin sen korvaa vuosittain maksettava EU:n lypsylehmäpalkkio. Sen ensimmäinen erä, 75 prosenttia koko tuesta, maksetaan tammikuussa 2016 ja loput kesäkuussa.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
