Lääkejättejä kiinnostaa tieto nautojen perimästä - eurooppalainen osuuskunta kokoaa nautajalostajien voimat

Lehmävasikan korvasta voidaan ottaa verinäyte samalla, kun sille laitetaan korvamerkit. Veren sisältämästä DNA:sta saadaan selville tietoja, joiden perusteella voidaan päätellä esimerkiksi lehmän aikuisena lypsämän maidon määrää. Kuva: Markku Vuorikari

Nautojen geeneistä kerätyn tiedon avulla jalostukseen on saatu vauhtia ja tarkkuutta. Perimästä kertovat genomitestit kiinnostavat jalostajien lisäksi valtavia lääkefirmoja kuten Pfizer ja Monsanto, kertoo pohjoismaisen jalostusyhtiön Viking Geneticsin hallituksen varapuheenjohtaja Anna Lappalainen.

Suomalaisen Faban osaksi omistama Viking Genetics (VG) on mukana kuuden muun eurooppalaisen holstein-nautojen jalostusorganisaation huhtikuussa perustamassa Euro Genomics -osuuskunnassa.

Omistajajäsenet vaihtavat keskenään holstein-rodun perimästä kertovaa genomitietoa ja parantavat genomisen arvostelun tehokkuutta. Eläinten omistukseen osuuskunta ei vaikuta, vaan ne ovat edelleen viljelijöiden omaisuutta.

"Suomalaisille viljelijöille yhteistyö antaa mahdollisuuden jalostaa karjaansa entistä nopeammin", Lappalainen kertoo.

Euro Genomics parantaa asemiaan kansainvälisiin jalostusjätteihin nähden. Kilpailukykyä vahvistetaan erityisesti eurooppalaisittain tärkeiden nautojen ominaisuuksien jalostamisessa.

Näitä ovat esimerkiksi kestävyys ja terveys. "Tavoitteena on eläinaines, joka täyttää eettiset vaatimukset."

Lappalainen ei epäile, etteikö uusi osuuskunta löytäisi yhteistä näkemystä, vaikka mukana on hyvin erilaisia karjatalousmaita: Pohjoismaiden lisäksi Hollanti, Belgia, Ranska, Puola ja Espanja.

Euroopassa nautoja ei saa kasvattaa tai lypsättää hormonien avulla eikä antibioottien käyttö ole niin holtitonta kuin Atlantin toisella puolella.

Pohjoismaisessa jalostusohjelmassa nautojen terveys ja kestävyys ovat olleet mukana jo kauan.