Työkalut, liimat, maalit, suojakäsineet – viljelijän iho on kovilla, eivätkä kaikki allergiat näy heti

Allergiatesteihin hakeutumisessa ei kannata viivytellä. Jatkuva altistuminen vain pahentaa tilannetta, sillä altistus kumuloituu iholla. Kuva: Markku Vuorikari

Maatalousyrittäjän iho altistuu päivittäin jos jonkinlaiselle pölylle, metallille ja kemikaalille. Ei siis ole ihme, jos iho on yhtenään rikki tai täynnä kutiavia paukamia.

Allergisia ihottumia on kahta tyyppiä, välitöntä ja viivästynyttä.

Näistä välitön allerginen ihottuma on helpompi itsekin huomata, sillä allergiaa aiheuttava aine aiheuttaa iholle kosketuskohtaan jo parissa minuutissa nokkosihottumapaukamia.

Tällaiset pienet, kutiavat näppylät näyttävät nimensä mukaisesti iholla samalta kuin nokkosen aiheuttama reaktio, ja ne ilmestyvät samaan paikkaan, jota allergeeni on koskettanut, kertoo Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

”Esimerkiksi koira-allergiset tietävät, että jos koira nuolaisee kättä, siihen nousee nopeasti paukamia.”

Viivästynyt allerginen ihottuma puolestaan ilmenee nimensä mukaisesti viiveellä, joten ihoa kiusaavan allergeenin löytäminen saattaa vaatia pitkäjänteistä salapoliisintyötä, Ijäs huomauttaa.

”Viivästynyt kosketusallergia saattaa ilmetä jopa viikon viiveellä ja vieläpä eri paikassa kuin siinä, missä allergeeni on koskenut ihoon.”

Iho altistuu päivittäin kaikenlaisille aineille, ja yleisimpien viivästynyttä kosketusallergiaa aiheuttavien aineiden lista on tuttu kaikille maatalouden parissa työskenteleville.

Metalleista yleisiä allergeeneja ovat muun muassa nikkeli, koboltti ja kromi, ja näitä metalleja on ympärillämme kaikkialla työkaluista kaiteisiin ja housunnapeista nahkakäsineisiin.

Luonnonhartsia ja tekohartsia puolestaan löytyy niin mäntynestesaippuasta kuin epoksiliimoistakin. Pesu- ja puhdistusaineissa sekä maaleissa yleisiä allergeeneja ovat isotiatsolinoni-sanaan päättyvät aineet.

Paikallisesti käytettävistä lääkkeistä oireita saattaa aiheuttaa esimerkiks Basibact-voiteen neomysiini.

Jos taas suojaa käsiään lateksikäsineillä, ja oireet sen kuin pahenevat, syynä saattaa olla hanskojen sisältämä lateksi – eikä tällainen lista yleisimmistä viivästynyttä kosketusallergiaa aiheuttavista aineista ole suinkaan kaikenkattava, Ijäs muistuttaa.

Jos työterveyshuolto on ajan tasalla, kunkin työn riskien, mukaan lukien allergeenien, pitäisi olla Ijäksen mukaan tiedossa. Allergiatesteihin hakeutumista ei kannata viivytellä. Jatkuva allergeenille altistuminen vain pahentaa tilannetta, sillä altistus kumuloituu iholla.

”Viljelijät ovat riskiammatissa, sillä he altistuvat monenlaisille aineille. Tiedän myös, että monet etenkin vanhemman polven viljelijät välttelevät terveydenhuoltoon menoa siihen asti, että kädet ovat lähes vereslihalla”, Ijäs kuvailee.

Välittömän kosketusallergian aiheuttajia etsitään ihopistokokeilla, joiden tulos selviää parissakymmenessä minuutissa.

Viivästyneen kosketusallergian etsimisessä puolestaan hyödynnetään iholle kiinnitettäviä allergeenilappusia, joiden tulokset luetaan noin kahden ja neljän päivän kuluttua.

Koska viivästynyt kosketusallergia näkyy vasta viiveellä, myös testeihin menee oma aikansa.

Allergisiin ihottumiin ei ole muuta hoitokeinoa kuin allergeenin välttely. Esimerkiksi nikkeliallergiaan ei siis toimi siedätyshoidoksi se, että näprää metalliesineitä välillä ilman suojakäsineitä. Allergeeniin koskeminen saa ihon taas ärtymään.

Oireita ennaltaehkäiseviä lääkkeitä ei myöskään ole.

Ilmenneitä oireita on mahdollista hoitaa kortisonivoiteilla, mutta niitäkään ei saa sivuvaikutusten vuoksi käyttää jatkuvasti.

Ijäs huomauttaa, että joskus allergiaoireet ovat kaikesta välttelystä ja suojautumisesta huolimatta niin vakavia, ettei työssä jatkaminen ole mahdollista. Tällöin harkittavaksi saattaa tulla uudelleenkouluttautuminen.

”Oman hyvinvoinnin kannalta olisi siis parasta, jos allergiat saataisiin todettua jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ne kroonistuvat ja laskevat elämänlaatua”, Ijäs huomauttaa.