Paavo Nurmen perintöä vaalimassa

Mika Nurmi ja Paavo Nurmen voittopokaali Madison Square Gardeni kisoista tammikuulta 1925. Nurmi voitti saman illan aikana mailin ja 5000 metriä, juosten kummallakin matkalla uuden maailmanennätyksen. 

Paavo Nurmi juoksi uransa aikana kaikkiaan 22 maailmanennätystä. Niistä järjestyksessään neljännen hän juoksi Turun legendaarisella stadionilla, joka nykyään tunnetaan Paavo Nurmi Stadionina.

Huomenna tuolla samalla stadionilla ottavat toisistaan mittaa 35 eri maan urheilijat Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n Permit -sarjan kisoissa. Mukana on kaikkiaan 40 olympia- ja MM-mitalistia.

Yhdeksän olympiakultaa 1920-luvulla juossut Paavo Nurmi on maailmalla yhä tunnetuin suomalainen. Yhdysvaltalainen aikakausilehti Time nimesi hänet 1997 vuosisadan urheilijaksi.

Mystiseksi sankariksi Nurmen tekee se, ettei hän menestyksestään huolimatta viihtynyt julkisuudessa.

”Isoisä varjeli yksityisyyttään. Kerran hänen viettäessään syntymäpäiviään tasavallan presidentti Urho Kekkonen soitti hänelle ja kysyi, voisiko hän tulla vierailulle. Paavo kysyi, että tulisitko valtion asioilla vai yksityishenkilönä. Kekkonen vastasi, että valtion asioilla, johon Paavo, että siinä tapauksessa ei käy”, Mika Nurmi muistelee.

Nurmi antoi juoksijan uransa jälkeen kaksi suurempaa haastattelua, toisen yhdysvaltalaiselle elokuvayhtiölle heidän tehdessä Nurmesta henkilöohjelmaa ja toisen täyttäessään 70 vuotta. Silloin häntä haastatteli presidentti Kekkonen.

Suomi sykki kuitenkin Nurmen sydämessä aina ykkössijalla. Kun maassa oli sotavuosina pulaa kaikesta, lähti Nurmi Yhdysvaltoihin pyytämään hallitukselta sota-avustusta ja myös sitä sai.

”Virallisten avustusten lisäksi isoisä ajoi avoautossa pitkin New Yorkin katuja ja keräsi rahaa suomalaisille. Ihmiset heittivät kadunvarrelta autoon seteleitä, niin että käteistä kertyi melkoinen summa”, Mika Nurmi muistelee.

Paavo Nurmi perusti vuonna 1968 nimeään kantavan säätiön, jonka päähuomio oli ja on sydän- ja verisuonitautien tutkimuksessa ja ehkäisyssä. Samainen säätiö on myös Paavo Nurmi Gamesien taustalla.

”Säätiö osti ja lahjoitti Suomen ensimmäiset ambulanssit. Silloin sillä oli suuri merkitys siihen, että ihmiset pääsivät nopeammin sairaalahoitoon”.

”Olemme myös mukana järjestämässä nuorten yleisurheilukisoja. Minusta on tärkeää, että lapset oppivat mahdollisimman aikaisin harrastamaan liikuntaa. Silloin voidaan olettaa, että liikunta säilyy mukana koko elämän ajan”, Mika Nurmi pohtii.

Mika Nurmi nähdään torstaina seuraamassa silmä tarkkana isoisänsä mukaan nimettyjä yleisurheilukisoja.

”Tavoitteena on, että jonain päivänä täällä kilpailtaisiin Timanttiliigan osakilpailu”, pohtii Paavo Nurmen pojanpoika Mika.

Organisaation tavoitteena on nostaa kilpailut vuonna 2017 Timanttiliiga-kategoriaan. Tavoite on kova, mutta niin ne olivat aikoinaan myös Paavo Nurmella.

”Tavoitteet pitää olla korkealla. Itse haluaisin nähdä kisoissa nykypäivän juoksijoista Bernard Lagatin, hänellä on takana loistava ura ja siinä samalla hän on lukenut itsensä juristiksi”, Mika Nurmi kertoo.