Maatalouden kriisituesta ylijääneet miljoonat ovat nyt pöydällä – tässä todennäköisimmät käyttökohteet

Hallitus tiedotustilaisuudessa nimeämisensä jälkeen säätytalolla. Keskellä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), hänen vieressään valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). Kuva: Carolina Husu

Niin sanotusta maatalouden kriisituesta eli maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuesta jakamatta jääneiden runsaan 65 miljoonaan euron kohtalo ratkeaa tänään tai huomenna.

Rahat ovat pöydällä budjettiriihen yhteydessä työstettävässä tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa.

Alun perin korkeita sähkö- ja lannoitekustannuksia korvaamaan sorvattiin 95 miljoonan euron tukipaketti, jota kuitenkin haettiin huomattavasti odotettua vähemmän.

Kustannustuki oli tarkoitettu korkeista energian ja lannoitteiden hinnoista kärsineille tiloille. Sitä jäi jakamatta yli kaksi kolmasosaa. Kuva: Johannes Tervo

Jakamatta koko potista jäi runsaat 65 miljoonaa euroa. Jäljelle jääneen rahoituksen kohtalosta on spekuloitu hakuajan umpeutumisesta asti.

Varsinkin MTK on rummuttanut äänekkäästi rahojen pitämisestä maataloudella. Tällaista on myös maa- ja metsätalousministerin toimesta lupailtu.

MTK on esittänyt osan ylijäämästä ohjaamista investointitukiin. Kuvassa pihattonavetan työmaa. Kuva: Petteri Kivimäki

MTK on esittänyt rahojen käyttöä esimerkiksi investointitukiin. Paikoin investointituet ovat loppuneet, mikä hidastaa tilojen kehittymistä.

Tuoreen Luken analyysin mukaan investoinnit myös parantavat tilojen tuloksia nopeammin, kuin aiemmin on luultu.

Koko 65 miljoonan euron pottia investointitukiinkaan tuskin tarvitaan. Aiemmin Maa- ja metsätalousministeriö budjetoi tukiin tälle vuodelle 25 miljoonaa euroa, joka tosin loppui jo kesken.

Toinen ylijääneiden rahojen käytökohde voisi olle EU-kriisituen kansallinen vaste. Jo aiemmin on kerrottu tuen kohdistuvan Suomessa nuorille viljelijöille.

Suomi saa EU:lta 4,2 miljoonaa euroa kriisitukiin. Kansallisesti tukea voidaan lisätä 200 prosenttia, eli kahdeksalla miljoonalla eurolla.

EU-kriisituen myöntämisen taustalla on etenkin Euroopan kuivuus. Kuva: Pasi Leino

Kolmas mahdollinen kohde rahoille voisi olla hallituksen ruoan vientiohjelma, jolla pyritään lisäämään suomalaisen ruoan vientiä maailmalle.

Ruokavientiä suunniteltiin muun muassa elokuussa MTK:n ja ETL:n vientiseminaatissa, johon myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) osallistui.

Paikalla olleet diplomaatit kantoivat huolta ohjelman riittävästä rahoituksesta. Esimerkiksi muutamissa Aasian maissa toimivia ruoka-attaseoita pidettiin elintärkeinä ruuan viemiseksi esimerkiksi Kiinan markkinoilla. Näiden toimijoiden rahoitus on nyt kuitenkin katkolla.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) osallistui elintarvikealan vientiseminaariin elokuun lopussa.  Kuva: Vesa Laitinen

Vielä yksi mahdollisuus on se, että maataloudesta ylijääneitä rahoja ohjataan jollain tapaa lintuinfluenssan torjumiseen tarvittaviin toimiin.

Ministeri Essayah arvioi aiemmin HS:lle että näihin toimiin kaivataan joitain miljoonia euroja.

Lintuinfluenssan vuoksi ahdinkoon joutuneelle turkisalalle esimerkiksi luopumistukiin rahoja ei Essayahin mukaan kuitenkaan voida osoittaa.

”Käyttämättä jääneen kriisituen kohdentamisesta tehdään päätökset lähiaikoina. Kriisituen kohdentamisessa on noudatettava EU-tukiin liittyviä säännöksiä, eivätkä ne mahdollista tuen käyttämistä turkistarhaukseen, koska se ei ole maataloustuen piirissä. Turkistarhaukselle ei makseta tuotantotukea”, Essayah kertoi MT:lle elokuussa.

Lintuinfluenssan torjumiseen tarvitaan Essayahin HS:lle antaman arvion mukaan yksittäisiä, ei kymmeniä miljoonia. Kuva: Jarkko Sirkiä

65 miljoonasta eurosta riittäisi kaikkiin esitettyihin hankkeisiin ainakin jonkin verran. Se, miten ne kohdistetaan riippuu hallituspuolueiden neuvottelupäätöksestä.

Yksi mahdollisuus tietenkin on sekin, että jakamatta jääneet tuet kuitataan säästöinä valtiontaloudelle.

Ainakin koko potin merkitseminen säästöksi olisi kuitenkin yllättävä ratkaisu. Kyseessä on edellisen hallituksen jo budjetoimaa rahaa, joten se menee menoeränä Marinin hallituksen piikkiin.

Sen enempää kokoomuksella, perussuomalaisilla, RKP:lla kuin kristillisdemokraateillakaan tuskin on halua suututtaa maanviljelijöitä viemällä jo budjetoitua tukea alalta pois.

Joidenkin kymmenien miljoonien eurojen säästö olisi myös vähäinen suhteessa budjetin runsaan kahdeksan miljardin alijäämään.