Ulkomaisilta marjanpoimijoilta kiskotaan rahaa pääsystä Suomeen
Suomenlahti (MT)
Perityt välityspalkkiot ja muut laittomat maksut ovat ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät suurimmat ongelmat.
Rahaa kiskovat erityisesti välittäjät lähtömaassa, mutta tapauksia on tullut ilmi myös Suomessa, kertoi lakimies Karoliina Hyttinen ulkoministeriöstä hedelmän- ja marjanviljelijöiden talvipäivillä viime keskiviikkona.
Tuottajilla on hyvin vähän mahdollisuuksia turvata työntekijän selusta.
Varoituskellojen pitäisi soida ainakin silloin, jos välittäjä ei laskuta työntekijöiden hankkimisesta. ”Maksu todennäköisesti peritään, mutta työntekijältä.”
Yrittäjä voi koettaa välttää sudenkuoppia olemalla suoraan yhteydessä työntekijäksi pyrkiviin. ”Mitä enemmän välikäsiä, sitä enemmän riskejä.”
Talvipäivien osallistujien joukosta kerrottiin tapauksesta, joissa yrittäjä luuli sopineensa asiat suoraan työnhakijan kanssa. Taustalla olikin kielitaitoinen välittäjä, joka hoiti asiat hakijan piikkiin.
Viranomaisten tiedossa on myös tapauksia, joissa työntekijää on niin sanotusti erehdytetty joko palkan tai työn suhteen.
Myös kotimaisia väärinkäytöksiä tulee ilmi. Kausityöntekijöille on maksettu liian vähän palkkaa tai sitä ei ole maksettu ollenkaan.
Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa asumisesta, ruuasta tai kuljetuksista on peritty kohtuuttomia maksuja tai työntekijän liikkumista on rajoitettu tai valvottu.
Silloin tällöin viranomaiset törmäävät ihmisarvoa alentaviin työ- tai asumisoloihin, Hyttinen kertoo.
Suomessa voi tehdä ilman oleskelulupaa töitä enintään 90 vuorokautta.
Nykyisen käytännön mukaan kausityötä tekemään tulevat viisumivelvollisten maiden kansalaiset saapuvat tänne Suomen myöntämällä C-viisumilla, jossa on merkintä seasonal work FI.
Menettely koskee sekä työsuhteessa olevia että jokamiehenoikeuden perusteella marjoja tai hedelmiä poimivia.
Väärinkäytösten, ihmiskauppa- ja muun uhriutumisriskin takia viranomaiset eivät suosittele kausityöhön jonkun toisen maan myöntämää D-viisumia, Hyttinen kertoi.
Talvipäivien osallistujat halusivat tietää, saako kausityöhön palkata henkilöä, jolla on niin kutsuttu harmaa passi.
Harmaita passeja on esimerkiksi Virossa asuvilla henkilöillä, joilla on pysyvä oleskelulupa mutta ei kansalaisuutta. Viro on Schengen-maa, joten sen passilla saa liikkua vapaasti Suomeen ja tehdä kausityötä enintään 90 vuorokautta, Hyttinen selitti.
Häneltä kysyttiin myös, voiko turvapaikanhakijan palkata kausitöihin. ”Voi, mikäli hänellä on todistus työnteko-oikeudesta.”
Suomeen tulee tänäkin vuonna noin 3 000 thaimaalaista poimimaan metsämarjoja.
Heidän huonosta kohtelusta tai pienistä tienesteistä nousee joka vuosi kohu. Erityisesti puheenaiheeksi nousee poimijoiden asema suhteessa marjoja ostaviin yrityksiin.
Julkisuudessa ei aina tehdä selkeää eroa metsämarjanpoimijoiden ja puutarhatilojen ulkomaalaisten kausityöntekijöiden työn tekemisen eroista.
”Tämä on jokavuotinen mediaongelma meille marjan- ja hedelmänviljelijöille”, eräs talvipäivien osallistuja huomautti.
Hyttiseltä tiukattiinkin, miksi metsämarjanpoimijat tekevät töitä ilman työsuhdetta.
”Työneuvosto on käsitellyt asiaa. Linjauksen mukaan työsuhteen edellytys ei täyty. Heidän katsotaan tulleen poimimaan marjoja itsenäisinä henkilöinä.”
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
