Mercosur-sopimus ei juuri heilauttaisi Suomen ruokamarkkinoita, arvioi PTT:n ekonomisti

EU:n tuottajat pelkäävät, että Mercosur-sopimuksen myötä eteläamerikkalainen naudanliha alkaa näivettää unionin omaa tuotantoa.  Kuva: Tuulikki Viilo

EU:n ja Mercosur-maiden Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn välisen kauppasopimuksen vaikutukset unionin sisämarkkinoiden tarjontaan ja tuottajahintoihin jäisivät rajallisiksi.

”Suomessakaan merkittävää markkinavaikutusta ei ole odotettavissa. Vuonna 2024 Mercosur-maista tuotiin Suomeen naudanlihaa 290 tonnia ja siipikarjanlihaa noin 365 tonnia, kun kotimainen kulutus oli vastaavasti noin 95 000 ja 167 000 tonnia”, kirjoittaa Pellervon taloustutkimuksen PTT:n maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola tuoreessa blogissaan.

Mercosur-sopimus on herättänyt esimerkiksi tuottajissa huolta siitä, että unioniin tuodaan elintarvikkeita, jotka on tuotettu EU:ta löyhempiä kriteereitä noudattaen.

”Kaiken EU:n markkinoille tulevan tuonnin on täytettävä unionin vaatimukset muun muassa elintarviketurvallisuuden, eläinterveyden ja jäljitettävyyden osalta. Mahdolliset riskit elintarvikemarkkinoille kohdistuvien standardien noudattamatta jättämisestä liittyvät jo nykyiseen tuontiin”, Yli-Liipola kirjoittaa.

Unionin parlamentti päätti lähettää Mercosur-sopimuksen EU:n tuomioistuimen arvioitavaksi varmistaakseen sen yhteensopivuuden perussopimusten ja oikeusjärjestelmän kanssa.

Yli-Liipolan mukaan sopu sopimuksesta olisi viestinyt EU:n strategisesta linjauksesta edistää avoimempaa kauppaa tullinokittelun sijaan.

”Kansainvälisten markkinamuutosten aiheuttamaan hintavaihteluun verrattuna sopimuksen mahdollinen vaikutus hintoihin olisi joka tapauksessa jäänyt vähäiseksi – etenkin suhteessa sen avaamiin mahdollisuuksiin.”

Mauri Yli-Liipolan blogi Mercosur-sopimuksen mittakaavoissa on tulkintaeroja